Punk-sanaan kiteytyy kapina, nahkatakit ja hakaneulat sekä valtava into soittaa musiikkia – oli soittotaitoa tai ei.
1970-luvulla maailmalla ja myös Suomessa nousi pinnalle punk. Punk-sanaan kiteytyi kapina, nahkatakit ja hakaneulat sekä valtava into soittaa musiikkia – oli soittotaitoa tai ei.
Irokeeseja, niittejä, hakaneuloja ja lävistyksiä. Kapinaa. Yhtyeitä ja artisteja kuten Sex Pistols, Ramones, Pelle Miljoonan eri kokoonpanot, Klamydia ja Ne Luumäet.
Lue myös: Juhani Merimaan yliopisto-opinnot olisivat voineet viedä musiikkialan sijaan aivan muille urille
Mutta mitä on punk vuonna 2025? Ainakin sitä löytyy Helsingin keskustassa sijaitsevasta Punkmuseosta ja kotimaisista yhtyeistä kuten Teini-Pää, Nyrkkitappelu ja Puhelinseksi.
– Punk on musiikkia, mutta se on myös välittämistä kyseenalaistuksen kautta. Se on myös yhteisöllisyyttä ja sitä, että punkin nimissä voi touhottaa tuolla omana itsenään, sanoo Puhelinseksin laulaja Noora Määttä.
– Sehän oli hyvin sanottu. Lisään siihen isoilla kirjaimilla vapauden. Vapauttaa itsensä tekemään mitä haluaa. Pitää vähän kyseenalaistaa, lisää Ne Luumäet- ja Rehtorit-yhtyeissä takavuosina vaikuttanut Harri Montonen, joka punk-hahmona tunnetaan paremmin taiteilijanimellä Heko Luumäki.
– Ja sitten vapauttaa muut ihmiset olemaan mitä ovat, kunhan ovat haitattomia. Ja tuntuu, että se vuonna 2025 uppoaa erittäin hyvin jälleen kerran erittäin moniin ihmisiin.
