Leijonat sai lottovoiton, kun Miro Heiskanen päätti lähteä mukaan kevään MM-kisoihin. Heiskanen paikkaa Suomen joukkueen pahinta puutetta. Nyt pinnalla on myös yllättävä peluutuskysymys, kirjoittaa kisoja paikan päältä seuraava MTV Urheilun toimittaja Ilari Savonen.
Jos tämän kevään MM-kisat kertovat siitä, kuinka poikkeuksellisen hyvä jääkiekkoilija Mikael Granlund on, samaa voi sanoa Miro Heiskasesta.
Moni kotimainen kiekkofani muistaa Heiskasen HIFK:sta, missä hän kantoi olutmainoksetonta punanuttua. Nuori puolustaja väläytteli osaamistaan ja antoi ennusmerkkejä siitä, mitä tuleman piti.
Nyt Tampereelle saapuu käsittämättömän hyvä jääkiekkoilija. Heiskanen on jo 22-vuotiaana yksi NHL:n parhaista puolustajista. Hänelle voi povata tuleville vuosille Norris-voittoa (NHL:n parhaalle puolustajalle jaettava palkinto).
Heiskasen liike, räjähtävyys, peliäly ja kiekollinen peli ovat kuin toiselta planeetalta. Hän on dynamo, joka rytmittää Starsin peliä. Eikä osaaminen siihen jää.
Ensimmäisinä NHL-vuosinaan Heiskanen oli kiekollisen pelin taituri. Nyt hän on äärimmäisen monipuolinen, laadukas kahden suunnan puolustaja, joka tekee jatkuvasti älykkäitä ja peliä edistäviä ratkaisuja.
Heiskasen tulo aiheuttaa jopa yllättävän kinkkisen kysymyksen.
Pitääkö Leijonien muuttaa perinteitään?
***
Jukka Jalosen aikana Leijonat on nojannut vuodesta toiseen kahdeksan puolustajan systeemin. Sen idea on se, että yksikään pakki ei joudu liian kovan kuorman alle, mikä pitää pelitehokkuutta yllä. Tämä näkyy siinä, että jopa kärkipuolustajien peliajat meinaavat jäädä alle 20 minuutin.
Nyt peräpäähän liittyy pelaaja, joka takoi NHL:n pudotuspelisarjassa jäätäviä peliaikoja (26.08, 27.01 ja 33.07). Heiskanen sai runkosarjassa kerran(!), siis yhden ainoan kerran alle 20 minuuttia peliaikaa. 1/70.