Kommentti: SM-liiga saa syyttää sotkusta itseään – Kiekko-Espoon tuore linjaus tuo vuosikymmenen takaiset päätökset ikävään valoon

Sisäpiiristä kuuluneiden tietojen mukaan SM-liigalla ja Kiekko-Espoolla on Hiltusen aiemmista puheista huolimatta edelleen olemassa oleva keskusteluyhteys. Toisaalta SM-liiga hallitsee asiassa vain oman puolensa: jos Kiekko-Espoo päättää hakea liigapaikkaa, hakemuksen käsittelemisestä Liiga ei voi kieltäytyä.

On kuitenkin eri asia, että tarvitseeko sen hakemusta hyväksyä. Varmaa kuitenkin on, että SM-liigan perustelut hakemuksen mahdolliselle hylkäämiselle joutuisivat poikkeuksellisen tarkkaan syyniin niin Kiekko-Espoon, suomalaisen kiekkoyleisön kuin mediankin toimesta. 

Tämä olisi ensimmäinen kerta, kun ”kiekkotaivaan portit” eivät avautuisi Mestiksestä lisenssihakemuksen jättäneelle seuralle. Vertailu SM-liigan kabinettipäätöksiin KooKoon, Jukurien ja Sportin tapauksissa alkaisi välittömästi.

Mestiksen kärkiseurat näivettyneet

Syitä siihen, miksi nyt ollaan tässä tilanteessa, on toki useita. Ja niistä eivät jää täysin sivustaseuraajiksi myöskään Kiekko-Espoon ja entisen Bluesin taustavoimat. Rahaa tuli, rahat menivät ja lopulta melkein kaikki muukin. Espoolaisen kiekon hiroshiman jälkeen uutta nousua alettiin rakentaa lähes tyhjästä.

Hiltunen tarkoitti mainitsemallaan ”ei niin vahvalla yhteisöllä” tietysti potentiaalisia rahoittajia, ei suinkaan koko espoolaista taustayhteisöä. Halliolosuhteet, kannattajakunta ja junioritoiminta ovat kaikki erinomaisella mallilla, mutta ei silläkään kuuhun kurkoteta.

Kiekko-Espoon liikevaihto oli viime vuonna reilut 600 000 euroa. Sitä on kasvatettu maltillisesti, mutta se on edelleen vain puolet keskimääräisen Veikkausliiga-seuran liikevaihdosta – jääkiekon SM-liigan 4–11 miljoonan euron liikevaihdoista puhumattakaan.

Vertailun vuoksi: Vaasan Sportin liikevaihto oli viimeisellä Mestis-kaudellaan 1,69 miljoonaa euroa, KooKoolla 1,84 miljoonaa ja Jukureilla 1,33 miljoonaa euroa. Näin paljon isompia Mestiksen suurimmat seurat olivat noin vuosikymmen sitten.

Toisen sarjaportaan suurimpien seurojen hätäpäinen nostaminen Liigaan vuosina 2013–2016 teki hirvittävää tuhoa Mestikselle. Se on näivettynyt urheilullisesti, taloudellisesti ja henkisesti.

Päätösten taustalla olivat juuri Jokerien ja Bluesin häipymisestä aiheutuneet paineet. SM-liigan oli etsittävä uusia markkinoita pääkaupunkiseudun kiekkokadon tilalle. Tuolloin tehdyt päätökset eivät varmasti kestäisi tarkastelua samanlaisilla kriteereillä, jollaisia SM-liiga nyt Kiekko-Espoolle tarjoaa.

SM-liigan toimitusjohtaja Kimmo Rannisto (vas.) ja Suomen jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen siunasivat Vaasan Sportin liiganousun helmikuussa 2014.@Petteri Paalasmaa/All Over Press

Siinä Liigassa ollaan silti täysin oikeassa, että rahaa puuttuu ja paljon. On sekä Bluesin perikadon että SM-liigan omien päätösten syytä, että espoolaisen jääkiekon matka pääsarjaan on nyt rutkasti pidempi kuin Sportilla, KooKoolla tai Jukureilla aikoinaan.

KooKoosta on toki kasvanut liigakartalle vakavarainen seura, mutta samaa ei voi sanoa Jukureista, eikä Hiltusen johtamasta Sportista. Se teki tappiota Mestis-aikanaan ja niin se tekee nytkin. Viimeisimmän tilikauden pelasti plussalle vain helmikuussa aloitettu tyhjennysmyynti, jonka aikana Sport olisi kuvainnollisesti sanoen ollut valmis myymään toimistolta jukkapalmutkin nurkista.

Vaasalaisten urheilullinenkin lisäarvo SM-liigalle on jäänyt vähäiseksi, ja tämä asetelma alleviivaa edessä häämöttävän ratkaisun kiusallisuutta Hiltusen johtamalla SM-liigalle.