Hylättyjen äänten määrä lyö ällikällä, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Leo Jaakkonen.
Suomi äänesti sunnuntaina kunta- ja aluevaaleissa. Tai kuka äänesti, kuka ei.
Kuntavaaleissa äänestysprosentti laski jälleen ja oli nyt 54,2 prosenttia.
Pahimmat pelot 50 prosentin alittamisesta eivät toteutuneet, kenties kiitos erinomaisen ulkoilusään. Silti kuntavaalien alin äänestysprosentti 80 vuoteen on harmillisen alhainen.
Lue myös: Tutkija huolissaan kuntavaalien äänestysprosentin laskusta – "Demokratiatyötä tarvitaan"
Jos jotain huonoa, niin jotain hyvääkin.
Äänestysaktiivisuuden osalta pientä ilonaihetta voi repiä vasta toista kertaa järjestetyistä aluevaaleista. Niissä äänesti "peräti" 51,7 prosenttia äänioikeutetuista.
Ilo on siinä, että äänestysprosentti nousi selvästi vuoden 2022 aluevaaleista, jolloin se oli vaivaiset 47,5. Aluevaalit eittämättä hyötyivät päästyään kimppaan kuntavaalien kanssa.
Hylättyjen äänten määrä ällistyttää
Karu totuus äänestysprosentin takaa paljastui kuitenkin vaalipölyn laskeuduttua.
Aluevaaleissa hylättiin 83 700 ääntä kaikista 2 051 400 annetusta äänestä. Se on mieletön määrä.
Mitätöityjen äänten osuus kaikista aluevaalien äänistä oli siis yli neljä prosenttia. Viime aluevaaleissa mitätöitiin vain 0,4 prosenttia annetuista äänistä.
Jos hylätyt äänet vähennettäisiin äänestysprosentista, olisi aluevaalien äänestysprosentti alle 50.
Ajatusleikki on toki turha, sillä tyhjiä lappuja ja akuankkoja päätyy uurniin joka tapauksessa joka vaaleissa, eikä äänestysprosentti siksi koskaan kerro hyväksyttyjen äänten määrää.
