Yrittäjien eläkkeitä uudistettaessa osa yrittäjistä suuttuu, mutta nykymallillakaan ei voida jatkaa, kirjoittaa yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jaakko Loikkanen.
Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamista selvittänyt tohtori Jukka Rantala joutui perjantaina esittelemään YEL-raporttinsa epäkiitollisissa olosuhteissa. Vastuuministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) oli nimittäin jo etukäteen vetänyt mattoa Rantalan jalkojen alta.
Ministeri ilmoitti tiistaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että nykyinen hallitus ei tule toteuttamaan YEL-uudistusta Rantalan esittämällä mallilla. Ministeri siis käytännössä viskasi itse tilaamansa ja lähes vuoden ajan valmistellun selvityksen osin roskikseen ennen kuin sitä oli edes esitelty tai ennen kuin oli sitä itse lukenut.
Aika ikävästi tehty ministeri Grahn-Laasoselta, mutta poliittisesti manööveri oli ymmärrettävä ja järkeväkin.
Maksut tulojen mukaan?
Grahn-Laasonen todennäköisesti tiesi Rantalan ehdottavan YEL-maksuihin mallia, jossa yrittäjien eläkemaksut sidottaisiin heidän todellisiin verotettaviin ansiotuloihinsa. Tämä olisi suurelle osalle yrittäjistä kauhistus, ja niinpä se on kauhistus myös kokoomukselle.
Tällä hetkellä YEL-maksut määritetään sekavan ja raskaan työtulomallin kautta. Siinä yrittäjän työtulo ja YEL-maksut lasketaan muun muassa alan työntekijöiden mediaanipalkan perusteella.
Nykymalli on johtanut siihen, että osalle etenkin pienituloisista yrittäjistä on määritelty aivan liian suuria YEL-maksuja suhteessa heidän maksukykyynsä.
Samaan aikaan suurella osalla keski- ja suurituloisista yrittäjistä YEL-maksut ovat nyt ja ovat vuosikausia olleet aivan liian pieniä suhteessa todellisiin tuloihin. Alivakuuttamista ei pitkään valvottu käytännössä mitenkään, joten siitä tuli maan tapa.