Eduskunnassa on takana aivan poikkeuksellinen vaalikausi. Kansanedustajavieraat summasivat MTV:n Uutisaamussa epätavallisia kokemuksiaan.
Ukrainan sota, turvallisuuskysymykset ja korona ovat varjostaneet Suomen politiikkaa. Eduskunta on jäämässä kesätauolle ja takana on poikkeuksellinen istuntokausi monella tapaa. Suomen turvallisuuspoliittinen asema muuttui merkittävästi. Suomi on myös kovaa vauhtia matkalla Nato-maaksi, mikäli jäsenyyden ratifioinnit sujuvat ongelmitta, etenkin Turkissa. Koronapandemia alkoi kaksi ja puoli vuotta sitten, eikä pandemia ole vieläkään täysin selätetty.
Kumpikaan kansanedustaja ei olisi uskonut istuntokaudesta tulevan tällaista. Venäjän hyökkäys tuli yllätyksenä, jopa asiantuntijoille, vaikka Venäjä uhkaili.
Risikko uskoo, että lopulta kansalaiset tekivät päätöksen liittyä sotilasliitto Natoon. Muun muassa terrorismi ja maailman tapahtumat ovat hänen mukaansa valmistaneet Suomea tähän päätökseen, jonka viimeinen niitti Ukrainan sota oli.
"Historiallinen on kärsinyt inflaation"
Ennen kesätaukoa eduskunta ehti vielä käsitellä rajalain ja valmiuslain muutokset. Eduskunta hyväksyi muutokset rajavartiolakiin sekä valmiuslakiin. Valmiuslain muutokset tehtiin poikkeuksellisesti kiireellisenä.
Lue myös: Eduskunnassa poikkeuksellinen päätös – valmiuslakia muokattiin kiireellisenä, myös kiistelty rajavartiolaki läpi
Lain taustalla on epäilys, että maahanmuuttoa käytetään hybridivaikuttamisen muotona. Lailla pyritään keskittämään turvapaikkahakemukset vain tietylle tai tietyille rajanylityspaikoille. Sekä rajavartiolaki, että valmiuslaki vaativat muutoksia, jotta rajanylityskäytäntöä voidaan muuttaa. Valmiuslailla pyritään nykyistä kattavammin ottamaan huomioon hybridiuhat täydentämällä poikkeusolojen määritelmää.
