Koronaepidemia kadotti influenssavirukset lähes kokonaan, mutta nyt se voi aiheuttaa ongelmia: "Voi olla arvaamattomat seuraukset"

Tänä syksynä HUSissa on todettu vasta kaksi tapausta. Se ei kuitenkaan kerro vielä paljoakaan tulevasta kaudesta, sillä epidemia alkaa yleensä vasta vuodenvaihteessa.

Euroopassa merkkejä epidemian alusta on jo, esimerkiksi Kroatiassa ollaan hieman etuajassa. Sen lisäksi, ettei virusmuunnoksia ole kunnolla päästy tutkimaan, myös koronan kurittamien sairaaloiden kuormitus huolestuttaa niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.

"Tästä on puhuttu ehkä jopa liian vähän"

Joka epidemiassa tavataan sekä A- että B-linjojen influenssaviruksia. Yleensä vaikeampioireiset A-virukset ovat olleet valtaviruksia, mutta sekin voi vaihdella kausittain.

Ruotsalaisen mukaan Euroopasta ei löydy nyt B-virusta, vaan A/H3N2-virusta.

Se on vaarallinen etenkin yli 65-vuotiaille, joita Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2019 noin 1,23 miljoonaa.

Ruotsalaisen mukaan usein ei huomioida influenssan vakavia jälkitauteja. Influenssa voi aiheuttaa keuhkokuumeen tai sydänlihastulehduksen, mutta epäsuorasti myös sydäninfarktin tai aivoverenkiertohäiriön.

– Tästä on väestötasolla puhuttu ehkä jopa liian vähän, Ruotsalainen toteaa.

Katso videolta, millaisia vakavia jälkioireita influenssa voi aiheuttaa (juttu jatkuu videon jälkeen):

2:13

Rokote ehkäisee tehokkaasti sydäninfarktia ja aivoverenkiertohäiriöitä

Influenssa tappaa yleensä epäsuorasti vaikean jälkitaudin muodossa. Mitä iäkkäämpi, sitä suurempi riski on kuolla influenssan seurauksena. Valmiiksi sydän- tai keuhkosairauksista kärsivät iäkkäät ovat suurimmassa riskissä.

– Kuolemanriski on siis merkittävä, Ruotsalainen toteaa.

Sydäninfarktin ja aivoverenvuotohäiriön riski kasvaa tuoreiden tutkimusten mukaan moninkertaiseksi influenssaan sairastumisen jälkeen.

Rokote vähentää kuolleisuutta ikääntyneillä jopa 70 prosenttia. Ruotsalainen painottaakin, miten tärkeää kausittaisen influenssarokotteen ottaminen on etenkin ikääntyneille ja perussairaille, sekä heidän läheisilleen.

– Influenssarokotteella voidaan estää kaikkia näitä vakavia jälkitauteja, Ruotsalainen sanoo.

Juttua korjattu 29.10. kello 22.48:

–Influenssakausi kestää yleensä vuodenvaihteesta huhtikuun loppuun, ei maaliskuun loppuun

–Influenssatapausmäärissä todettiin kaudella 2020-2021 yksittäisiä laboratoriovarmistettuja tapauksia, yhteensä 51. Jutussa oli virheellisesti mainittu 12 500 tapausta.

–Täsmennetty epidemian alkavan yleensä vuodenvaihteessa

–Toisin kuin jutussa aiemmin mainittiin, Euroopasta ei löydy nyt B-virusta

Lue myös: Flunssaa, koronaa vai RS-virusta? Kyse voi olla infektiokierteestä – katso helpot vinkit viruksien välttämiseen

Miksi koronapotilaat kuormittavat teho-osastoja niin pahasti? Turhautunut lääkäri vastaa