Koronavuosi laski nuorten aikuisten palkkatuloja jopa 20 kertaa keskiarvoa enemmän – "Jos talous lähtee kesän jälkeen voimakkaaseen kasvuun, tilanne helpottuu"

Ekonomisti ei usko pitkäaikaiseen vahinkoon

Hankalampi kysymys sen sijaan on, kuinka pitkäkestoisen jäljen koronakriisi jättää siitä kärsiviin nuoriin.

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti julkaisi vuonna 2016 yhdessä kollegansa Helvi Kinnusen kanssa paljon huomiota saaneen analyysin, jonka mukaan nuoriin osuva työttömyys voi vaikuttaa tuloihin koko työelämän läpi.

Jos nuoret eivät pysty vakiinnuttamaan asemaansa työmarkkinoilla, se lisää heikon työllistymisen todennäköisyyttä myös tulevaisuudessa.

–  1990-luvun laman jälkeen tutkittiin laman aikana työmarkkinoille tulleiden korkeakoulutettujen urakehitystä. Silloin havaittiin, että jos ensimmäisen työpaikan saaminen viivästyi, sillä oli useissa tapauksissa pitkäkestoiset jäljet tuleviin työuriin, eikä jälkeä saanut ehkä koskaan paikattua, Mäki-Fränti sanoo.

Kyyrän tavoin Mäki-Fränti pitää ymmärrettävänä, että palkkasummat ovat pudonneet tuntuvimmin nuorilta, koska viime vuonna juuri heidän työllisyysasteensa laski kaikkein eniten.

–  Kun 15–74-vuotiailla työllisyysasteen lasku edellisvuodesta oli prosenttiyksikön luokkaa, 15–24-vuotiailla se oli neljän prosenttiyksikön luokkaa, eli selvästi isompi kuin muissa ikäryhmissä, Mäki-Fränti sanoo.

Hänen mukaansa on kuitenkin mahdollista, että koronakriisi ei jätä pitkäaikaisia vaurioita.

Syynä tähän on se, että kriisin odotetaan olevan lyhytkestoinen ja selvärajainen. Talouden on ennustettu lähtevän kesän jälkeen voimakkaaseen nousuun.

Mäki-Fränti kuitenkin huomauttaa, että epävarmuus kriisin loppumisen ajankohdasta on aika suuri.

Silti koronakriisissä positiivista on ollut, että ravintola-, tapahtuma- ja muilla palvelualoilla menetetyt työpaikat voivat palautua hyvin nopeasti, kun talous alkaa elpyä.

–  Finanssikriisin jälkeen menetimme oikeastaan kokonaisen toimialan eli matkapuhelinteollisuuden. Vaikka ravintola-alalla toteutuisi pelätty konkurssiaalto, toimialalla pystyttäisiin nopeammin perustamaan uusia yrityksiä tilalle.

Lue myös: Asiantuntija huolissaan työttömyysjaksojen pitkittymisestä – näkee selkeän ratkaisun työllisyysongelmaan

Vastavalmistuneet koronan keskelle jo toista vuotta

Mäki-Fräntin tavoin myös Kyyrä on toiveikas sen suhteen, että kriisi ei jätä työuriin pitkäkestoisia vaurioita.

Näkymä ei silti ole suinkaan varma.

–  Jos talous lähtee kesän jälkeen voimakkaaseen kasvuun, tilanne helpottuu. Tässä on kuitenkin riski, että kun nuorten työttömyys on kasvanut, niin ikäluokan heikoimmilla voi olla ongelmia työllistymisen kanssa, Kyyrä sanoo.

Lisäksi hän huomauttaa, että keväällä oppilaitoksista valmistuu jo toinen vuosikurssi koronakriisin keskelle. He kilpailevat työpaikoista osin viime keväänä valmistuneiden kanssa.

Laman vaikutukset voivat riippua paljon siitä, mille aloille ne iskevät. Mäki-Fräntin mukaan finanssikriisin jälkeen alkaneen taantuman katsottiin iskeneen teollisuuden kautta miehiin, kun Kinnusen aiemman analyysin mukaan 1990-luvun lama nosti julkisiin palveluihin osuessaan naisten työttömyysastetta.

Näihin edellisiin taantumiin verrattuna tilanne on kuitenkin hyvä, Kyyrä arvioi. 1990-luvun alussa työttömyys ehti kasvaa niin suureksi, ettei se enää palautunut aiemmalle tasolle, vaikka talous lähti rajuun nousuun.

Suurin riski onkin, että syystä tai toisesta koronakriisi ei pääty vielä tänä vuonna.

–  Jos virusmuunnokset ärhäköityvät entisestään, rokotukset tökkivät ja maailmantalous ei lähdekään voimakkaaseen kasvuun, tilanne muuttuu. Tällä hetkellä tilanne näyttää vielä paremmalta kuin aiemmissa kriiseissä, Kyyrä sanoo.

Lue myös: Koronavuoden kova hinta: Työttömien määrä kasvoi kymmenillä tuhansilla – eritoten Uudellamaalla karut luvut