EU-parlamentti työskenteli viisivuotisen kautensa ajan useiden eri kriisien keskellä. Kausi tulee jäämään historiaan myös kunnianhimoisista ilmastopäätöksistä.
Nykyisen EU-parlamentin työ päättyi torstaina viimeisiin äänestyksiin täysistunnossa Strasbourgissa. Päättyvä EU-vaalikausi tullaan muistamaan niin kriiseistä kuin suuresta määrästä päätöksiä, joita tehtiin varsinkin ilmastotoimiin liittyen.
Parlamentin aloittaessa akuutein kriisi oli EU:n sisäinen: Ison-Britannian lähtö unionista. Pitkien neuvottelujen jälkeen britit lopulta irtautuivat EU:sta tammikuun lopussa 2020 47 vuoden jäsenyyden jälkeen.
Kollegoilleen hyvästiksi mepit puhkesivat Brysselin täysistuntosalissa laulamaan skotlantilaista kansanlaulua Auld Lang Synea.
Seuraavaksi iski korona
Brexit unohtui nopeasti, kun maailma pian pysähtyi koronaviruspandemian takia. EU:n koronapäätöksistä pitkäaikaisin ja tunnetuin lienee yli 800 miljardin euron koronaelpymispaketti.
Suurelta osin yhteisvelalla toteutettu paketti oli ennennäkemätön päätös. Sen tarkoituksena oli pandemiasta kärsineen talouden elvyttäminen.
– Puolustin elpymispakettia silloin itsekin kokoomuksen sisällä ja se oli välttämätön, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) sanoo.
Sarvamaan mielestä päätös tehtiin kuitenkin liian "juosten", että ehdollisuus ja tulosten vaatiminen rahan käytöstä jäivät puutteellisiksi.
– Italia saa loppupeleissä 192 miljardia. On kyse valtavista rahoista. Jos rahalta ei vaadita selkeitä tuloksia, joille ei ole selkeitä kriteereitä, niin huonosti käy, Sarvamaa sanoo.



