Kun Kirsi ryhtyi kuorma-auton kuljettajaksi, hänen piti tehdä miehiä enemmän töitä kelvatakseen joukkoon. Nykyään naiset jo kuuluvat kalustoon.
Kun Kirsi Poravuori piti seuraa autonkuljettajana toimivalle miehelleen tämän työreissuilla, hänen päässään alkoi kyteä ajatus: jospa vaihtaisi itsekin myyjän työt autokuskin hommiin.
– Viehätyin siitä, että kuskin työssä saa olla oman itsensä herra, Kirsi kertoo.
Ajatus muuttui teoksi, kun Kirsi vuonna 2006 suoritti kuorma-autonkuljettajan ammattitutkinnon.
– Ammatinvaihtoon suhtauduttiin hyvin. Kukaan ei sanonut, etteikö nainen voisi toimia tässä työssä.
Muutakin kuin ajamista
Ensimmäiset viisi vuotta valmistumisen jälkeen Kirsi kuljetti pakettiautolla pikalähetyksiä Pirkanmaan alueella. Kuorma-autoa hän on ajanut nyt muutaman kuukauden ajan.
– Halusin vaihtelua. Kuljetan elintarvikkeita pääsääntöisesti Tampereen alueella. Viihdyn kaupunkiajossa, koska se on nopeatempoista. Pitkän matkan reissuista en pidä, Kirsi kertoo.
Yleensä Kirsi aloittaa työvuoron kuudelta ja lähtee kotiin ennen kolmea. Kilometrejä kertyy päivässä 50–100.
– Määrät ovat pieniä, koska ajan kaupungissa. Suurin osa työajastani menee oikeastaan kaikkeen muuhun kuin ajamiseen – rullakoiden viemiseen, tuomiseen ja purkamiseen.
Helpompi ajettava kuin henkilöauto
Kirsi myöntää, että kuorma-auton rattiin hyppääminen jännitti.
