Kuudesluokkalaisista lapsista enää runsas puolet on uimataitoisia. Tuoreen uimataitotutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisten uimataito on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin kolme neljästä lapsesta oli uimataitoinen.
Pohjoismaisen uimataitomäärityksen mukaan ihminen on uimataitoinen, jos pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
Tutkimuksen mukaan koronavuodet heikensivät lasten uimataitoa. Opetussuunnitelmaan kirjatut uinnin tavoitteet toteutuivat vaihtelevasti eri kunnissa jo ennen koronapandemiaa, eikä korona-aika helpottanut tilannetta.
– Oppilaiden ja opettajien mukaan yli puolessa kouluista ei järjestetty uintitunteja koronarajoitusten vuoksi lainkaan. Huolestuttavaa on, että uinninopetuksen määrät eivät näyttäneet vielä ainakaan keväällä palautuneen koronaa edeltävän ajan määriin, sanoo apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta tiedotteessa.
Lue myös: Hukkuminen on yksi yleisimmistä pienten lasten tapaturmakuolemien syistä – yksi neljästä ei osaa uida kunnolla
Kuudesluokkalaiset pojat uimataitoisempia kuin tytöt
Tutkimuksen mukaan lapsia innostavat osallistumaan koulujen uintitunneille eniten vapaa-ajalla uimahallissa käyminen ja kaverit. Korona-aikana uintitunneille osallistumista esti lasten mukaan uintituntien puuttuminen, mutta niiden lisäksi myös epävarmuus omasta kehosta ja epämukavuus riisuutua ja peseytyä muiden edessä.
Epämiellyttäviä ja epävarmuuden tunteita kokivat tutkimuksen mukaan etenkin kaikkein heikoimman uimataidon omaavat lapset.
– Tällaisten tekijöiden huomiointi edellyttää opettajilta sensitiivisyyttä ja hienotunteisuutta, mutta myös enemmän yksityisyydensuojaa lisääviä ratkaisuja uimahallien puku- ja suihkutiloihin, sanoo Sääkslahti.
Tutkimuksen mukaan kouluilla on tärkeä rooli erityisesti heikomman uintitaidon omaavien lasten uintitaidon kehittymisessä. Vaikutuksensa on myös lapsen huoltajien ja koulun ulkopuolella järjestettävien uimakoulujen panoksella.
