"Kyllähän tämä herättää paljon kysymyksiä" – näin jäteongelmaa siirretään Afrikkaan Suomestakin

Esimerkiksi UFF:lle lahjoitettavista vaatteista tukkumyyntiin lähtee 79 prosenttia, seitsemän prosenttia myymälöihin Suomessa, materiaaliksi seitsemän prosenttia ja energiajätteeksi kaksi prosenttia.

Tukkuasiakkaat sijaitsevat Baltiassa, Afrikassa sekä Aasiassa. UFF ei kerro tarkemmin, mitkä yritykset tai maat asiakkaisiin lukeutuvat.

– Lähetämme sitä, mitä meiltä ostetaan, emme lähetä maailmalle lajittelemattomia vaate-eriä, UFF:n viestintäpäällikkö Anu Virnes-Karjalainen toteaa. 

Tämän vuoksi hän ei usko, että EU:n ulkopuolella kaatopaikalle päätyvät kierrätettävät vaatteet ovat peräisin UFF:lta. Hän kuitenkin myöntää, että tietoisuutta vaatteiden matkasta uuteen osoitteeseen olisi hyvä lisätä. 

– Onhan tämä syytä tehdä läpinäkyväksi, että tämä on osa sitä uudelleenkäyttöasteen lisäämistä ihan maksimiin. Tosiasiahan on, että käytettyjen vaatteiden käyttäminen uudestaan EU:n sisällä on mahdotonta. 

Hän korostaa, että toiminnan eettisyys ja ekologinen kestävyys koko tuotantoketjun aikana on kaiken UFF:n toiminnan ydin. 

– Meillä on pitkäaikaisia kumppaneita tukkumyyntimaissa ja ammattitaitoinen lajittelumme torppaa argumentin siitä, että se päätyisi jätteeksi. 

– Globaalissa mittakaavassa jätevuoret ovat iso ja todellinen ongelma, siitä ei kahta sanaa. En kuitenkaan halua yhdistää meitä siihen, koska toimintatapamme ei ole olla jätettä tuottamassa.

B-laatuisia vaatteita Afrikkaan

Muun muassa UFF:n yhtenä lajitteluperiaatteena on sijoittaa paras laatu jälleenmyyntiin kotimaan myymälöissä. Ehjät ja käyttökelpoiset mutta vähemmän laadukkaat vaatteet laitetaan vientiin. 

Toiminta perustuu kysynnän ja tarjonnan lakiin, mutta yleisellä tasolla Gädda kyseenalaistaa rakennetta.

– Kyllähän tämä herättää paljon kysymyksiä ihan oikeudenmukaisuudestakin. 

Gädda näkee kokonaiskuvan osittain jopa niin, että jätekuljetus on ulkoistettu kierrättämällä. 

– Ei kaikilta osin, mutta osittain on se tilanne, koska meillä ei sitä kierrätyskapasiteettia Suomessa tai EU:ssa ole siihen mittakaavaan, mihin tarvitaan. Tämä on sellaista, mihin on totuttu, mutta nyt on korkea aika uudelleenarvioida näitä näkökohtia.

Hän muistuttaa kuitenkin, että tekstiilin kierrätysinfrastruktuuri on vasta kehittymäisillään koko Euroopassa. 

– On paljon yrityksiä, jotka tekevät tekstiilinkäsittelyä Suomessakin.  

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

15:54Katso myös: Toimittaja vei vaatteensa kierrätykseen ja yllättyi: Miksi "B-laadun" vaatteita roudataan valtavia määriä Afrikkaan?

UFF korostaa vaatehierarkian tuntemista

Virnes-Karjalainen pitää tärkeänä second hand -toiminnan maailmanlaajuisuutta.

– Se torjuu muun muassa halpamuodin tuontia Aasian maista – muuten saattaisi tapahtua se, että ultrapikamuoti valtaisi tilaa edukkaana vaihtoehtona.

Hän kuitenkin tiedostaa, että vaatekierrätykseen alana liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Isoimpina UFF:n haasteina hän mainitseekin tietoisuuden lisäämisen vaatteiden jatkokäytöstä. 

– Vaatteiden uudelleenkäyttö sellaisenaan pitäisi saada ykköskriteeriksi kaikille ihmisille. 

Ekologisesti parasta olisi jatkokäyttää vaatteet niin sanotun vaatehierarkian mukaan.

– Ensisijaisesti käytetyille vaatteille paras jatko on uudelleenkäyttö sellaisenaan, toissijaisesti materiaaliksi muuttaminen ja kolmantena poltettavaksi laitettava vaate. 

UFF panostaa vaatteiden keräykseen ja lajitteluun noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Virnes-Karjalainen uskoo, että keräysmäärät kasvavat tulevaisuudessa entisestään. 

– Juuri tämän lajittelumme ansiosta vaate tulee todennäköisesti käytettäväksi sellaisenaan.

UFF:lla on Suomessa yli 3000 keräyspistettä yli 200 kunnassa.