Kymmenen kysymystä rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilälle: Poliisijohdon tietolähdejuttu alkoi käräjillä – mistä koko jutussa on kyse?

3. Miten tähän on tultu?

Helsingin Sanomat kirjoitti marraskuussa 2013 Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan epäselvyyksistä. Tätä ennen tietolähteiden käyttöä oli jo selvitelty kahdessa oikeudenkäynnissä.

Huumepoliisin epäiltiin suojelleen tietolähteitään huumetutkinnoissa.

Silloinen sisäministeri Päivä Räsänen (kd.) teki HS:n jutun jälkeen tutkintapyynnön, josta alkoi vuosia kestänyt rikostutkinta. Syytteet nostettiin kesällä ja nyt parin lykkäyksen jälkeen oikeudenkäynti alkoi.

4. Jos kyse on vuosien 2008-2013 rikoksista, niin miksi niitä käsitellään vasta nyt?

Viivästymisen taustalla on se, että juttua selvitettiin Jari Aarnion huumerikosten ja muiden tekemisten kanssa samaan aikaan.

Laajan tutkinnan pääpaino oli huumejutussa.

5. Miksi tietolähteet pitää rekisteröidä?

Tietolähdetoiminta on poliisin salaisista salaisinta toimintaa. Kyse on siis vasikoista, jotka antavat poliisille tietoja toisista rikollisista.

Rekisteröinnin tarkoituksena on se, että toiminta on jälkikäteen selvitettävissä.

Tätä toimintaa on pystyttävä valvomaan, jottei poliisi esimerkiksi suojele omia vasikoitaan tai menettele muuten epäasianmukaisesti.

Tarkoituksena on myös estää se, että vinkkimies myy samoja tietoja useille eri poliisille.

6. Millaisia ohjeita vasikoiden tapaamisesta nykyisin on?

Poliisit eivät mielellään puhu vasikoista, vaan pikemminkin tietolähteistä, tietäjistä tai vinkkimiehistä.

Nykyisten ohjeiden mukaan tietolähdettä tapaa aina kaksi poliisia, tiedot ja tapaamiset kirjataan koodinimelle. Lisäksi on koodirekisteri, josta selviävät tiedottajien nimet.

Ennen vuotta 2014 poliisilla ei ollut yhtenäistä, valtakunnallista rekisteriä.

7. Paljonko huumepoliisilla on ollut tiedottajia?

Tieto on salainen. Niitä arvellaan olleen ja olevan lukuisia.

Oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa kerrotaan, että rekisteröityjä tietolähteitä koko poliisissa on ”pitkälti toistasataa”.

8. Ovatko muut poliisilaitokset rekisteröineet tietolähteensä?

Esitutkinta-aineistossa tieto muiden poliisilaitosten käytännöistä on salattu, mutta muita esitutkintoja ei ole aloitettu. Tällä perusteella voidaan olettaa, että asiat ovat olleet kunnossa tai kutakuinkin kunnossa.

Helsingissä tietolähdetoiminta oli joka tapauksessa ollut laajaa, mutta ainuttakaan ei ollut rekisteröity.

9. Millaisia rangaistuksia syytteessä oleville poliiseille voidaan tuomita?

Virkavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita rangaistukseksi sakkoja tai enintään vuosi vankeutta. Syyttäjä on vaatinut suurimmalle osalle neljän kuukauden vankeustuomiota.

Jos sellaisia tuomitaan niin ne ovat hyvin todennäköisesti ehdollisia. Syyttäjä ei ole vaatinut, että neljä virasta pidätettyä poliisia erotettaisiin.

Syytteet voidaan tietysti myös hylätä.

10. Mitä oikeudenkäynti maksaa?

Sitä on vaikea ennustaa. Osaltaan kulut riippuvat siitä joutuuko valtio maksamaan syytettyjen avustajien palkkioita, jos syytteet kaatuvat.

Jos on pakko arvioida, niin miljoona tai pari.