Marjo hakeutui hoitoon kovan kuumeen ja oksentelun takia. Hän taisteli monta päivää terveyskeskuksen hoitajien kanssa lääkäriin pääsystä, kunnes hänet lopulta kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan. Pian hän sai kuulla sairastavansa leukemiaa.
Kaikki alkoi elokuussa 2010, kun Marjon pakarasta tyhjennettiin paise. Sen jälkeen hänelle nousi kouristuksenomainen kuume ja häntä oksetti.
Marjo soitteli kahden päivän ajan terveyskeskukseen ja yritti saada ajan lääkärille. Hoitajien mielestä vaiva ei ollut akuutti, ja he sanoivat sen olevan tavallinen vatsainfluenssa.
– Sinnittelin kotona. Kuume vaihteli 37 ja 39 asteen välillä, ja minulla oli kouristuksia, Marjo kuvailee.
Kolmantena päivänä hän sai vihdoin lääkäriajan. Lääkäri paineli Marjon mahaa, ja tämä alkoi heti oksentaa. Verikokeet paljastivat, että tulehdusarvot olivat 160.
Päivystyksestä Marjo sai lähetteen sairaalan ensiapuun. Hänelle tehtiin tutkimuksia, mutta ei saatu diagnoosia. Kuumehorkassa tärisevä Marjo lähetettiin antibiootit kourassa kotiin.
Ambulanssilla ensiapuun
– Kotona aloin oksentaa enemmän. Oksensin koko perjantain ja lauantain välisen yön. Aamulla olin tosi väsynyt, Marjo kertoo.
Marjo lähti päivystykseen. Siellä oltiin vastahakoisia ottamaan hänet sisään, koska hänen oli määrä tulla vasta maanantaina lisätutkimuksiin. Ja hän oli saanut antibiootteja.
– Olin väsynyt ja kiukkuinen ja sanoin, että minun on pakko päästä nyt, Marjo sanoo.
Itsepintaisuus tuotti tulosta. Puolen tunnin päästä selvisi, että Marjon tulehdusarvot olivat nousseet lähes 300:aan, ja hänet kiidätettiin ambulanssilla ensiapuun.
