Perjantaina 20.5. vietetään maailman mehiläispäivää. Moni ei tule ajatelleeksi, miten oman pihan kasvi- ja kukkavalinnat vaikuttavat pörriäisiin ja pölyttäjiin.
Maailma mehiläispäivää vietetään perjantaina 20.5. jo viidettä kertaa. YK päätti vuonna 2017 julistaa toukokuun 20. päivän Maailman mehiläisten päiväksi kasvattaakseen tietoisuutta. Päivän tavoitteena vahvistaa niitä keinoja, joiden avulla mehiläisiä ja muita pölyttäjiä voidaan suojella.
– Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten ruoantuotannon kannalta katsottuna. Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat kuitenkin vaarassa ihmisten aiheuttamien toimien vuoksi. Lähes 90 prosenttia maailman villeistä kukkivista kasveista on riippuvaisia kokonaan tai ainakin osittain pölyttäjistä, Suomen YK-liitosta muistutetaan.
Ilman kimalaisia ja mehiläisiä "ei olisi metsissä marjoja, joita poimia"
Maailman ruokakasveista pölyttäjiä tarvitsee 75 prosenttia ja pölyttäjien vaikutus koskee 35 prosenttia maailman viljelymaasta. Suomessa mehiläispäivää nostavat esille myös yritykset, kuten Fiskars ja Satokausikalenteri.
– Meillä Suomessa tärkeimpiä luonnollisia pölyttäjiä ovat kimalaiset ja mehiläiset. Ilman niitä ei esimerkiksi olisi metsissä marjoja, joita poimia, muistuttaa Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula tiedotteessa.
Pölytystä hoitavat meillä ja muualla myös esimerkiksi kukkakärpäset, perhoset, kovakuoriaiset ja jotkin ampiaislajit.
Fiskarsilta muistutetaan, että liian huoliteltu piha ei välttämättä ole hyvä asia pölyttäjien kannalta. Pölyttäjät esimerkiksi rakastavat lahoavia risukasoja tai pystyynkuolevia kelopuita. Myös nurmikolla kukoistavat voikukat ovat tärkeitä lentäville hyönteisille, vaikka ne monia ihmisiä ärsyttävätkin. Voikukkien sijaan pihalle voi toki istuttaa muita kukkivia kasveja.
