Massadroonit ovat uusi uhka – Mikko Hyppönen esittelee MTV:lle parhaan vaihtoehdon torjuntaan

Lindbergin mukaan häirinnällä voidaan suojata esimerkiksi öljyterminaaleja ja muita kohteita.

Lindberg toteaa, että droonien navigointi voi perustua itsenäiseen järjestelmään, satelliittinavigointiin tai molempiin. Hänen mukaansa satelliittinavigointia voidaan häiritä lähettämällä voimakkaampaa signaalia, joka peittää oikean signaalin. 

Kehittyneemmässä häirinnässä voidaan lähettää myös harhauttavaa signaalia, joka ohjaa droonin väärään suuntaan.

Hyppönen korostaa, että Kouvolan lähelle päätyneet droonit eivät ole sellaisia, joita kukaan ohjaisi. Hänen mukaansa ne ovat enemmän ohjusten kaltaisia ja lentävät määrättyihin koordinaatteihin. Siksi ne tarvitsevat paikkatietoa eli GNSS:ää tai GPS:ää.

– Eli ihan helposti sen ei GPS-häirinnällä pitäisi pystyä päätymään tänne, sanoo Hyppönen.

Hyppönen kuitenkin muistuttaa, että moni asia voi mennä pieleen, kun drooneja käytetään suurina määrinä.

– Osa vikaantuu, osa saa osuman ilmatorjunnasta ja osassa järjestelmä vain kaatuu, eli tietokoneet pettävät ja sitten drooni päätyy jonnekin muualle, sanoo Hyppönen.

Suomeen tarkoituksella ohjaaminen epätodennäköistä

Hyppönen pitää teoreettisesti mahdollisena, että drooni voitaisiin tarkoituksella harhauttaa toisen valtion ilmatilaan. Käytännössä hän pitää sitä niin vaikeana, että se on epätodennäköistä.

– Minä en usko sellaiseen teoriaan, että Venäjä tarkoituksella olisi ohjannut Ukrainan droonit Suomeen, Hyppönen sanoo.

Lindbergin mukaan signaalin kaappaaminen ja järkevä vastasignaali olisivat vähintäänkin edistyksellistä. Hänen mukaansa normaalisti Venäjän tapa on lähettää kohinaa.

Alkuperä selviää hylystä

Hyppösen mukaan hylyistä voidaan selvittää käytännössä sataprosenttisella varmuudella, mistä droonit ovat peräisin.

– Sitten kun hylky on käsillä, ei tarvitse arvailla, onko se ukrainalainen vai venäläinen, sanoo Mikko Hyppönen.

Hyppönen sanoi myös, että ensimmäisen droonin tunnistus saatiin käytännössä varmaksi jo ilmasta käsin.

Havaintokyky riippuu koosta ja lentokorkeudesta

Kansanedustaja Lindbergin mukaan tunnistettu drooni näkyi tutkassa, koska sillä on lähes seitsemän metrin kärkiväli ja se on pienen lentokoneen kokoinen. Hän toteaa myös, että lentokorkeus vaikuttaa havaittavuuteen.

Lindbergin mukaan pienempiä drooneja, joita hän kutsuu "reppulennokeiksi", on vaikeampi havaita, mutta tämän kokoiset järjestelmät kyllä poimivat.

Droonikilpi-termi jakaa mielipiteet

Hyppönen kommentoi keskustelussa esiin noussutta termiä "droonikilpi", joka on noussut keskusteluun EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin käyttämän "drone wall" -käsitteen seurauksena. Hän kertoi pitävänsä itse enemmän termistä "droonivartio" kuin droonikilpi tai droonimuuri.

Hyppönen korostaa, että tärkeintä on kyky tunnistaa uhka ja varoittaa siitä.

– Meidän pitää kyetä huomaamaan, että on ilmauhka.

Hyppönen toteaa, että Suomessa on ylläpidetty väestönsuojia ja että erilaisten uhkien tunnistamiskyvystä on pidetty huolta esimerkiksi kaukovalvontatutkilla ja viestinkoelaitoksen radioliikenteen seurannalla. 

Lindberg lisää, että Rajavartiolaitos on osa kokonaisuutta ja että Suomella on toimiva varoitusjärjestelmä.

– Suomella on koko ketju on olemassa, mutta tietysti havaittavuutta ja teknologian kehitystä tulee ilman muuta seurata ja toivon mukaan olla siinä edellä, Lindberg sanoo.

Juttua muokattu kello 12.27 "droonikilpi" -termiä koskevan kohdan osalta. Juttuun lisätty myös termi "drooniparvi".