Kun Matti Kahilakoski aikoinaan aloitti työt Yhdistyneiden Kansakuntien palveluksessa, hän tuskin arvasi ennakolta, kuinka paljon jännitystä siihen sisältyisi. Teknisistä vioista johtuneet onnettomuudet ovat jättäneet mieheen jälkensä, eikä lentäminen nykyisessä työssä tule kysymykseenkään.
Matti Kahilakosken tie siviilitöihin YK:lle on ollut hänen omien sanojensa mukaan kimurantti. Laivakokkina alun perin elantonsa ansainnut Matti koki rauhanturvaajan työn mielenkiintoisena vaihtoehtona ja päätti pitää välivuoden meriltä lähteäkseen Kosovoon.
– Jossain vaiheessa reissua ajattelin, miksi kukaan tekee tällaista elääkseen, Kahilakoski naurahtaa.
Työ kuitenkin vei mennessään, ja Kahilakoski jäi "koukkuun rauhanturvakuvioihin". Hänelle tarjottiin sotilastarkastajan paikkaa Irakissa, josta tarkkailijat evakuoitiin sodan alta pois.
– Irakin jälkeen siirryin esikuntaupseeriksi Eritreaan puoleksitoista vuodeksi. Tämän jälkeen minulle tarjottiin siviilityöpaikkaa YK:lta Norsunluurannikolla.
Mieleenpainuvat laskut ja nousut
Kahilakoski koki YK-työvuosinaan dramaattisia, jopa hengenvaarallisia hetkiä. Näistä hetkistä pysäyttävin johti myöhemmin työpaikan vaihtoon.
– Olen ollut mukana kolmessa helikopterin hätälaskussa, kahdessa lentokoneen hätälaskussa sekä yhdessä helikopterin maahansyöksyssä, Kahilakoski luettelee henkeäsalpaavan listansa.
– Kopterin maahansyöksyn jälkeen päätin erota Yhdistyneiden Kansakuntien palveluksesta.
Lentäminen kuului Kahilakosken ammattiin tiiviisti, sillä hän oli niin Eritreassa kuin Norsunluurannikollakin YK:n materiaali- ja henkilöstötarkastajana, ja työ edellytti tarkastuspaikkoihin matkustamista ilmateitse. Kahilakoski kertoo viiden ensimmäisen hätälaskun olleen niin sanotusti "mietoja" onnettomuuksia.
