Valtion metsät ovat uusien laskelmien mukaan edelleen merkittävä hiilinielu, mutta se on pienentynyt ja sen kasvattaminen on vaikeutunut.
Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa valtion metsien hiilinieluja, mutta tämä on huomattavasti vaikeutunut, arvioi Metsähallituksen Metsätalous-yksikön toimitusjohtaja Jussi Kumpula.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen laskelman perusteella valtion metsien hiilinielu on selvästi pienentynyt. Ne ovat Suomessa kuitenkin edelleen merkittävä hiilinielu ja hiilivarasto.
– Tavoitteen saavuttaminen on huomattavasti vaikeutunut. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että siihen päästään. Ei nyt kuitenkaan vielä nosteta käsiä pystyyn, Kumpula sanoi tänään torstaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa liiketoiminnan käytössä olevien monikäyttömetsien hiilinieluja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Lähtökohtana on vuoden 2018 taso.
Nyt valmistunut Luken laskelma koskee vuosia 2019–2023 ja edellinen laskelma vuosia 2014–2018.
Aiemmin julkaistujen koko Suomea koskevien tilastojen mukaan metsät olivat kääntyneet hiilinielusta päästölähteeksi.
Laskentamenetelmät ovat tarkentuneet
Taustalla on se, että puuston hiilinielu ei enää riitä kompensoimaan maaperän kasvaneita päästöjä.
– Valtion metsien merkitys Suomen hiilinielun kannalta on erittäin tärkeä ja niiden painoarvo on entisestään kasvanut muiden metsien käännyttyä päästölähteiksi, Luken tutkija Jukka-Pekka Myllykangas toteaa Metsähallituksen tiedotteessa.
Hiilinielun pienentymiseen on vaikuttanut etenkin metsien kasvun hidastuminen. Myös metsien latvuskoko on pienentynyt.
Hiilinielulla tarkoitetaan luonnollista ilmiötä tai prosessia, joka sitoo hiilidioksidia – esimerkiksi juuri metsää.
Hiilinielun pienentymisestä kertoviin lukuihin on Metsähallituksen ja Luken mukaan vaikuttanut myös se, että lähtöaineistot ja laskentamenetelmät ovat tarkentuneet aiemmista mittauksista.