Mikä ihme on GDPR-asetus? Viisi asiaa, jotka sinun on pakko tietää uudesta laista

– Tiedot henkilöstä kuuluvat henkilön kontrolliin. Tietosuoja-asetus pönkittää vahvasti tätä näkökulmaa. Se antaa kansalaisille välineitä tietojen hallintaan, pyytämiseen ja poistamiseen, hän toteaa.

Osa asetuksessa tulevista oikeuksista on määritelty jo aiemmassa sääntelyssä. Uusi asetus määrittelee kuitenkin esimerkiksi aiempaa kovemmat sakot organisaatioille, jotka rikkovat määräyksiä.

Suomessa asetusta täydentävä kansallinen lainsäädäntö eli tietosuojalaki on vielä eduskunnan käsiteltävänä. Nykylaissa kansalaista oikeuksiensa kanssa auttaa tietosuojavaltuutetun toimisto.

4. Jopa mahdollisuus siirtää oma data sovelluksesta toiseen

Plommer kertoo, että kansalaisen oikeus päättää datansa käytöstä voi luoda aivan uudenlaista kilpailua dataa käyttäville aloille, ja toisaalta antaa ihmiselle mahdollisuuden helpommin vaihtaa käyttämiään palveluita.

Asetuksen nojalla kuluttaja voisi esimerkiksi vetää datansa yhdestä palvelusta ja siirtää se toisen käyttöön. Ollessaan tyytymätön esimerkiksi liikuntasovelluksen datan käyttöön hän voisi teoriassa vetää tietonsa pois palvelusta ja luovuttaa ne paremmaksi katsomalleen sovellukselle säästäen aiempaan sovellukseen kertyneet liikuntatiedot.

– Firmalla on mahdollisuus luoda kilpailuetua datan hyvällä käytöllä, hän kuvailee.

Toinen käytännön esimerkki voi olla se, että puhelinmyyjän soittaessa tältä voi kysyä puhelinmyyntiyrityksen nimen, ja pyytää näistä poistamaan rekistereistään henkilöä koskevat tiedot.

5. Tarkista, missä on omia tietojasi

Useat eri palveluntarjoajat ovat reagoineet asetuksen voimaantuloon lähettämällä aiheesta kuluttajille viestejä ja pyyntöjä hyväksyä uudelleen rekistereidensä käyttöehdot. Tämä tarjoaa tietosuojavaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Henrika Räsäsen mukaan mahdollisuuden tarkastella, mihin kaikkialle omia tietojaan on antanut.

– On hyvä tunnistaa, missä kaikissa paikoissa tai minkä tahojen hallussa on omaa itseä koskevia tietoja. Rekisteröidyllä on oikeus saada tietoa henkilötietojen käsittelystä kyseisessä organisaatiossa. Tietoisuus mahdollistaa omien oikeuksien käyttämisen, hän sanoo, hän sanoo.

Myös Plommer näkee tulleissa viesteissä mahdollisuuden.

– Aika moni pääsee spämmilistoilta pois, kun toteaa, ettei tee tällä postituslistalla yhtään mitään, hän toteaa.