Miksi suomalaisten äänestysinto EU-vaaleissa on ollut niin laimeaa? "Jokin kulttuurinen ilmiö on kyseessä"

Siihen Strang ei usko, että muissa Pohjoismaissa kiinnostus EU-politiikkaan olisi suurempaa kuin Suomessa.

– Minusta siellä keskustellaan vaaleista Suomeen verrattuna jopa vähemmän. Äänestys siellä on myös paikallisissa eduskuntavaaleissa vilkkaampaa kuin meillä, eli jokin kulttuurinen ilmiö on kyseessä.

Sen sijaan tietty vaaliväsymys voi Suomessa vaivata.

– Esimerkiksi Ruotsissa kunta- ja aluevaalit järjestetään samaan aikaan kuin valtiopäivävaalit. Ja kun meillä on vielä presidentinvaalit, niin ehkä tietty väsymys iskee.

EU koetaan kaukaisena

Eurooppa-tutkimuksen professori Johanna Kantola Helsingin yliopistosta arvioi yleisellä tasolla, että EU-vaaleja pidetään monissa maissa niin sanotusti "toisen asteen vaaleina". EU-päätöksenteko näyttäytyy etäisenä eikä sen vaikutusta arkeen hahmoteta samalla tavalla kuin kansallisten parlamenttien.

EU:n vanhoissa jäsenmaissa kansalaiset ovatkin perinteisesti äänestäneet aktiivisemmin. Tässä tapauksessa voi siis olla, että pidempi jäsenyysaika auttaa äänestäjiä hahmottamaan EU:n roolia paremmin.

Vuoden 2019 EU-vaaleissa äänestysaktiivisuus nousi koko EU:ssa. Kantola uskoo, että taustalla vaikutti esimerkiksi brexit, mutta myös se, että EU-vaalit nähtiin tuolloin ilmastovaaleina. Tämä siivitti myös vihreiden puolueiden vaalimenestystä Euroopassa.

– Voi olla niin, että äänestäjät kokevat, että EU:ssa vaikutetaan erityisesti tiettyihin asioihin. Nähtiin, että on tiettyjä ylikansallisia poliittisia kysymyksiä, joissa EU:n toimijuus on erityisen tärkeää.

Lue myös: Kommentti: Vaalivoitto häämöttää, mutta EU:n laitaoikeiston sisällä kuohuu

Pelko laitaoikeistosta voi tuoda ihmisiä uurnille

Kesäkuun EU-vaaleissa myös suomalaisten äänestysaktiivisuudessa voi tapahtua muutos.

Eurobarometrin tutkimuksista tältä keväältä selviää, että 64 prosenttia suomalaisista on nyt kiinnostuneita EU-vaaleista, kun edellisten vaalien alla luku oli 44 prosenttia. Äänestämistä henkilökohtaisesti tärkeänä piti lähes 60 prosenttia.

Tuoreista vastauksista voi uumoilla, että suomalaisten kasvaneeseen vaalikiinnostukseen ovat vaikuttaneet Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne. Koko EU-alueen kansalaisista kaikkiaan 81 prosenttia piti EU-vaaleissa äänestämistä entistä tärkeämpänä ajankohtaisen kansainvälisen tilanteen vuoksi, kun taas suomalaisvastaajista tätä mieltä oli 94 prosenttia.

Suomalaiset korostavatkin muita EU-äänestäjiä enemmän nimenomaan turvallisuutta ja puolustusta. Lisäksi suomalaisia äänestäjiä mietityttävät kyselytutkimusten mukaan oikeusvaltiokysymykset. Sen sijaan muualla EU:ssa ovat korostuneet köyhyyteen ja kohonneisiin elinkustannuksiin liittyvät kysymykset, Kantola sanoo.

– Tämä kulunut viisivuotiskausi parlamentissa on ollut kriisien värittämää. On ollut korona, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut energiakriisi ja inflaatio. Nämä kriisit ovat korostaneet EU-politiikan merkitystä.

Myös keskustelu ja uutisointi siitä, että laitaoikeisto voi tehdä nousun EU-vaaleissa, voi aktivoida osaa äänestäjistä.

– Toisaalta näyttää siltä, että laitaoikeistopuolueet ympäri Eurooppaa pystyvät aktivoimaan äänestäjiä muualla Euroopassa. Sitten toisaalta saattaa olla että, ne jotka ovat huolestuneita ihmisoikeuksista ja äärioikeiston noususta, aktivoituvat myös enemmän äänestämään vastapainona tälle.