Sydänkohtaus mielletään yhtäkkiä iskeväksi, kovaksi rintakivuksi. Kuvaus on useimmiten varsin osuva, mutta ei aina. Lääkäri kertoo, mistä oireista infarktin tunnistaa ja miten silloin pitää toimia.
– Pääsääntöisesti sydäninfarkti aiheuttaa juuri äkillistä ja hyvin voimakasta puristavaa kipua, joskus närästystä, joka tuntuu laaja-alaisesti rintalastan takana. Kipu voi säteillä olkavarsiin, selkään ja leukaperiin, TAYS Sydänsairaalan osastonylilääkäri, kardiologian dosentti Markku Eskola sanoo.
Joillakin, tosin harvemmilla, oireilua on lisääntyvissä määrin jo muutamana päivänä ennen itse infarktia. Käytännössä tämä ilmenee niin, että rintakehällä alkaa herkästi tuntua ohimenevää puristusta liikkuessa tai jopa levossa, vaikka aiemmin on pystynyt kulkemaan ylämäissä ja rappusissakin ihan normaalisti.
Joskus tyyppioire, puristava rintakipu, puuttuu miltei kokonaan.
– Etenkin vanhemmissa ikäryhmissä ja diabeetikoilla infarkti saattaa ilmetä vain hengenahdistuksena ja yleistilan selittämättömänä heikentymisenä, kuten pahoinvointina ja hikisyytenä, Eskola sanoo.
Täysin oireettomiakin sydäninfarkteja tapahtuu.
– Tällöin on yleensä kyse hyvin pienen sydänlihasalueen sivuhaaran osittaisesta ahtautumisesta. Oireeton sydäninfarkti ei ole ennusteellisesti läheskään niin huono kuin iso infarkti, jossa sepelvaltimo menee äkillisesti tukkoon.
– Henkeä uhkaava sydäninfarkti ei ole käytännössä koskaan oireeton.
Rasitus ja isot lämpötilan vaihtelut altistavat
Sydäninfarktin tavallisin syy on sepelvaltimotauti. Luonteenomaista sille on, että infarkti tulee jonkinlaisen rasituksen yhteydessä, kun sydänlihas joutuu hapenpuutteeseen.
– Ei ole mitenkään tavatonta, että näin käy esimerkiksi raskaan lumenluonnin yhteydessä.
Yhtä hyvin infarkti voi kuitenkin tulla levossa, vaikka nukkuessa.
– Tiedetään, että aamuyön tunteina ja aamulla sympaattisen hermoston aktivaation lisääntyessä ja hormonaalisen erityksen vilkastuessa sydäninfarktin ilmaantuvuushuippu epidemiologisesti nousee.
