Yli neljä kuukautta Abu Sayyaf -islamistiterroristien panttivankina Jolon saarella viettänyt Seppo Fränti vastaa puhelimeen nyt – yli 15 vuotta myöhemmin – kotonaan Helsingissä.
Hän on innoissaan taidenäyttelystä, johon hän parhaillaan kerää tauluja.
– Täällä olen kotona ja katselen taulukasoja ympärilläni. Sanon tämän heti ensimmäisenä, että minä kerään taidetta, olen tehnyt sitä aina. Keväällä on tulossa kokoelmanäyttely, jossa on pääasiassa nuorten suomalaisten taiteilijoiden töitä.
Jolon panttivankikriisi 2000
- alkoi 24. huhtikuuta 2000, kun Abu Sayyaf -islamistiterroristit kaappasivat monia paikallisia ja 11 länsimaista turistia Malesialle kuuluvalta Sipadanin lomasaarelta Filippiineille kuuluvalle Jolon saarelle.
- Joukossa oli kaksi suomalaista Seppo Fränti ja Risto Vahanen.
- Panttivankikriisi kokonaisuudessaan päättyi 16. lokakuuta 2000, kun Libyan välittämät neuvottelut johtivat länsimaalaisten panttivankien vapauttamiseen. Libyan johtaja Muammar Gaddafi piti juhlat Tripolissa, ennen kuin panttivangit palasivat kotimaihinsa.
- Vahanen ja Fränti viettivät vankeudessa 140 päivää.
- Media seurasi tapausta tiiviisti koko kriisin ajan.
- Vahanen ja Fränti kirjoittivat vapautumisvuotensa lopussa 2000 kokemuksestaan kirjan Jolo,"no panic, just relax". Kirjan nimi viittaa siihen, että kidnappaajat hokivat lausetta vangeille usein, etenkin kun tilanne kävi uhkaavaksi.
Taideprojekti on Fräntille harrastus – hän jäi virallisesti eläkkeelle panttivankitapahtumien jälkeen. Sitä ennen hän oli töissä askarteluohjaajana Helsingissä Lastenlinnan sairaalassa, jossa hän auttoi vakavasti sairaita lapsia. Fränti meni panttivankeudesta vapauduttuaan takaisin töihin.
– En tiedä voiko sanoa, että menetin työkykyni, mutta työnteko alkoi pian käydä mahdottomaksi. Olin tunnettu traumastani, ja sairaalassa käyvät vanhemmat ja lapsetkin tunsivat minut. Se meni sitten jatkuvaksi nimikirjoitusten pyytämiseksi. Psykiatrini suositteli hakemaan eläkettä, ja enhän minä sitä aluksi hyväksynyt. Mutta lopulta oli helpompi, että päätettiin hakea se pysyvä eläke. Toki se on hyvin pieni, minulla olisi ollut vielä paljon työaikaa jäljellä.
