Mitä Särkänniemestä siirretyille delfiineille kuuluu? Veera siirrettiin Italiaan viime vuonna, eläinsuojelujärjestö: "En pidä tätä millään tavalla hyvänä asiana"

– Oltremaressa on delfiinien sekaryhmä, jossa on kuusi naarasta ja kaksi urosta. Tämä ryhmä on Veeralle parempi ja myös ryhmädynamiikka toimii, Gojceta lisää.

Eläinsuojelujärjestö suhtautuu skeptisesti

Delfiinien siirtämistä Atticaan perusteltiin muun muassa sillä, että neljä delfiiniä saisivat pysyä yhdessä. Nyt yksi on kuollut ja toinen siirretty toiseen tarhaan, mitä Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs pitää ongelmallisena.

– Lupauksia ei ole pystytty pitämään.

Animaliassa ei myöskään olla vakuuttuneita Attican eläinpuiston tasosta. Attican delfinaario saikin yli 44 000 euron sakot eläinsuojelusäännösten rikkomisesta muutama vuosi sitten. 

 Tiedämme, että Atticassa olosuhteet delfiineille ovat huonot. Ulkoaltaassa ei ole mahdollisuutta mennä suojaan auringon paahteelta.

Kivekäs ihmettelee myös, miksi Veeran siirtämisessä meni niin monta vuotta, jos siitä jo alunperin haluttiin eroon. 

Särkänniemen delfiineistä vain Leevi ja Eevertti ovat enää yhdessä.

Atticasta kerrotaan asian olevan monimutkainen.

– Delfinaarioita on lopetettu paljon viime vuosina Euroopassa. Sen vuoksi paikka on ollut vaikea löytää. Kun eläin lähetetään jonnekin yksin, se täytyy olla oikea paikka. Mikään paikka ei ole varsinaisesti tarvinnut uusia eläimiä. Oltremaren ryhmädynamiikka täytyi hoitaa toisenlaiseksi, jotta Veera voitiin viedä sinne, Gojceta vastaa.

Kyse on siis osittain myös tilanpuutteesta ja siitä, että ryhmädynamiikka on oikeanlainen kunkin eläimen tarpeiden mukaan. Attican eläinpuistokaan ei olisi tarvinnut Suomesta uusia delfiinejä, mutta heille täytyi löytää uusi koti.

Euroopassa elää tällä hetkellä 267 delfiiniä delfinaarioissa ja Gojceta hallinnoi koko populaatiota. 

Animalia haluaa delfiinit luonnonvesiin - eläinpuistot eivät pidä sitä realistisena

Siirto toteutettiin lopulta keskellä yötä salamyhkäisissä olosuhteissa 27. elokuuta 2016. Sekä Särkänniemi että Attican eläinpuisto saivat kritiikkiä osakseen siirrosta.

– Tuohon aikaan Animalia vaati delfinaarioiden lopettamista ja delfiinien siirtämistä turvapaikkaan luonnonvesiin muidenkin eläinsuojeluyhdistysten tavoin. Kun päätös siirrosta kuitenkin tehtiin, vaadimme, että Särkänniemen olisi pitänyt vähintäänkin delfiinien omistuksen itsellään, jotta voi hallinnoida niiden tulevaisuutta, Kivekäs kertoo.

Animalia perustelee delfinaarioiden lopettamista sillä, että elinolosuhteet delfiineille eivät ole siellä suotuisat. 

– Delfiineiden reviiri luonnossa on satoja neliökilometrejä ja ne liikkuvat päivässä kymmeniä kilometrejä, Kivekäs lisää.

Lue myös: Särkänniemi aikoo selvittää delfiinien siirron surkeaa tiedottamista – "Asioita ei voi hoitaa näin"

Gojceta muistaa heihin kohdistuneen kriitikin selvästi ja ihmettelee vaatimusta delfiinien siirrosta luonnonvesiin.

– Vuonna 2016 turvapaikkoja luonnonvesissä ei ollut, eikä ole nytkään. Täytyy olla realistinen ja minun mielestäni niin kauan, kun meillä on eläimiä delfinaarioista, meidän täytyy pitää niistä huolta.

Kivekkään mukaan eri tahot ovat suunnitelleet luonnonvesissä olevia turvapaikkoja delfiineille, mutta ei kuitenkaan tiedä missä vaiheessa projektit nyt ovat.

– Me vaadimme tuolloin, että Särkänniemi osallistuisi tällaisen turvapaikan kehittämiseen, Kivekäs lisää.

Onko delfinaarioiden tarina lähellä loppua?

Suomessa delfinaariot kielletään tulevaisuudessa valmisteilla olevan eläinsuojelulain avulla. Gojceta ei kuitenkaan usko delfinaarioiden lopun olevan vielä kovinkaan lähellä, mutta myöntää delfinaarioiden olevan jatkuvan paineen alla.

– Näkemykset ovat muuttuneet, mutta en näe delfinaarioiden loppua vielä lähivuosikymmeninä, toki toiminnan muoto voi hieman muuttua. Ideologiat ja poliittinen tilanne eivät muuta sitä, että eläimet tarvitsevat joka päivä hoitoa, Gojceta muistuttaa.

Gojceta kertoo saavansa paljon kritiikkiä myös siitä, että eläinten kustannuksella tehdään liiketoimintaa ja saadaan rahallista voittoa.

– Se on hyvä, että saamme voittoa. Eläinten pitäminen on niin kallista, ettei se onnistuisi ilman bisnespuolta. 

Attican eläinpuistosta kerrotaan, että Leevillä ja Eevertillä menee hyvin.

Delfinaario-olosuhteissakaan eläinten lisääntymistäkään ei voi kokonaan lopettaa. 

– Eurooppalaisissa delfinaarioissa syntyy jonkin verran uusia poikasia. Se johtuu siitä, ettemme voi vain laittaa aitaa uros- ja naarasdelfiinien väliin. Naaraalle voidaan tilapäisesti myös syöttää raskaudenestolääkitystä, mutta eläimen terveys ei kestä sitä pitkään, Gojceta selittää.

Animalian lisäksi lukuisat muut järjestöt kamppanjoivat delfinaarioiden kieltämisen puolesta. 

– Euroopassa on jäljellä vielä noin 30 delfinaariota, mutta luku on ollut koko ajan alaspäin. Näen, että tulevaisuus on delfinaarioton, Kivekäs sanoo.

Kertaa kaikki Särkänniemen delfiinien siirron tapahtumien käänteet täältä.