Moni omakotitaloasuja ei lajittele biojätettä – näin jätelaki tiukentuu parin vuoden päästä

Alueilla, joilla jätehuollon koko ketju on kunnan vastuulla, palvelut ovat usein kattavampia ja edullisempia, mikä edistää myös kierrätystä.

Joillakin alueilla matka lähimmälle kierrätyspisteelle voi olla hyvin pitkä, mikä taas saattaa laskea kierrätysintoa.

Lajittelukokeilu on vähentänyt jätettä

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymällä (HSY) on meneillään erilaisia jätteenkeräyskokeiluja.

Yksi niistä on pientalojen monilokeroinen jäteastia, johon kerätään neljää jätelajia: muovipakkauksia, biojätettä, pienmetallia ja sekajätettä.

Kokeilu alkoi toukokuussa 2019, ja tällä hetkellä mukana on noin 1 400 pientaloa pääkaupunkiseudulta, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Elina Mattero-Meronen.

Kokeilu jatkuu ensi kevääseen. Siitä on saatu jo jonkin verran tuloksia: lajittelu on lisääntynyt ja jätteen määrä vähentynyt.

– Etenkin biojätettä ja muovipakkauksia on lajiteltu merkittävästi aiempaa aktiivisemmin, Mattero-Meronen sanoo.

Lue myös: Jäikö sinullakin kasa omenoita pihalle? Tältä näyttää, kun tonnien omenakuorma muuttuu mullaksi käsittelylaitoksella

HSY toteuttaa kolmen vuoden välein pääkaupunkiseudulla sekajätteen koostumustutkimuksen.

Viimeisin tutkimus on vuodelta 2018, vajaan kolmen vuoden takaa.

Sen mukaan omakotitaloasujat lajittelivat jätteitään keskimäärin paremmin kuin 2–9 asunnon taloyhtiöiden asukkaat.

Omakotitaloasujienkin sekajätteestä suurin osa oli silti sellaista jätettä, jota olisi voitu lajitella kierrätykseen: esimerkiksi biojätettä oli 45 prosenttia jätteestä.

Kun verrataan aiempaan eli vuoden 2015 koostumustutkimukseen, vuonna 2018 omakotitaloasujien sekajätteessä oli vähemmän vaarallisia kemikaaleja, tekstiiliä ja jalkineita, metallia, lasia, muovia, puuta ja paperia.

Sen sijaan sähkölaitteiden ja akkujen, kartongin ja pahvin sekä biojätteen määrä oli kolmessa vuodessa kasvanut.

– Muovin määrän väheneminen selittyy sillä, että muovipakkausten keräysastiat tulivat pääkaupunkiseudulle näiden vuosien välillä, Mattero-Meronen huomauttaa.

Pakkausmateriaalien kierrätys sujuu

Suomalaiset omakotitaloasukkaat ovat erityisen innokkaita pakkausmateriaalien kierrättäjiä, mikä näkyy Rinki-ekopisteiden kierrätysmateriaalien lisääntymisenä, kertoo Suomen Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen.

– Nämä ovat suurelta osin omakotitaloasujien käytössä, sillä kerros- ja rivitaloissa pakkausjätekierrätys on usein järjestetty taloyhtiön puolesta.

Rinki ylläpitää valtakunnallista yli 1  850 ekopisteen verkostoa.

Suomen ahkerimmat Rinki-ekopisteiden käyttäjät asuvat Kolarissa ja Kemiönsaarella.

Koko Suomen pakkauskierrätysaste on 71 prosenttia. Kesä on ekopisteillä vuoden vilkkainta aikaa ympäri maan.

Sekajätettä kertyi koko Suomessa vuonna 2019 yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia.

Määrä on kasvussa, kertoo tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta.

– Jätteitä pitäisi siis lajitella kaikkialla Suomessa yhä ahkerammin ja toisaalta kulutustottumuksia muuttaa, jotta jätteen määrä ei enää kasvaisi.

Omaa jätemääräänsä voi Karppisen mukaan yrittää vähentää esimerkiksi harkitsemalla ostoksia tarkemmin, ostamalla vain tarpeeseen, panostamalla mahdollisuuksien mukaan laatuun, korjaamalla tai korjauttamalla tavaroita poisheittämisen sijaan ja ostamalla tavaroita uuden sijasta käytettynä.

– Kotona tapahtuvaa kierrättämistä voi parantaa panostamalla ensin vaikkapa biojätteiden lajitteluun. Muovijätteiden lajittelun voi aloittaa esimerkiksi suurimmista muovipakkauksista.