Egyptistä on löydetty 18 miljoonaa vuotta vanha leukaluu. Pieni löytö haastaa pitkään vallalla olleen käsityksen sitä, että Itä-Afrikka olisi ollut ihmisen ja ihmisapinoiden kaukaisten esi-isien kehto.
Suurin osa paleontologien löytämistä ihmisapinoiden fossiileista on peräisin Itä-Afrikasta. Samojen alueiden lähistöllä elelee vielä nykyäänkin simpansseja ja gorilloja.
Fossiiliaineistojen perusteella noin 14–16 miljoonaa vuotta sitten ihmisapinoiden muinaiset esi-isät levittäytyivät Afrikasta Euraasiaan.
Lue myös: Teinipoika menehtyi 28 000 vuotta sitten: Karmaiseva kuolinsyy selvisi nyt
National Geographic kertoo, että nyt tutkijat ovat löytäneet Egyptistä Pohjois-Afrikan ensimmäisen ihmisapinan fossiilinkappaleen.
Alaleuan ja joidenkin hampaiden fossiilijäänteet ovat arviolta 17–18 miljoonaa vuotta vanhoja. Tämä siis edeltää ihmisapinoiden leviämistä Euraasiaan.
Löydetylle lajille on annettu nimeksi Masripithecus moghraensis.
Tutkijoiden mukaan se on ollut ulkonäöltään samankaltainen, kuin mitä kaikkien ihmisapinoiden esi-isän on ennakoitukin olevan.