Naapuririidat lisääntyneet korona-aikana – Asianajaja: "Monella on ollut enemmän aikaa tarkkailla naapurin tekemisiä"

Paritaloasumisessa pitäisi Kontturin mukaan jo ennen muuttoa tehdä selkeät sopimukset kaikista mahdollisista asumiseen liittyvistä asioista: kuka tekee lumityöt, kuka haravoi, ja niin edelleen. Näin ennaltaehkäistään mahdolliset ongelmat. Kontturi suosittelee myös, että asukkailla olisi omat, erilliset sähkö- ja vesiliittymät.

–  Ellei ole, yhteisen liittymän käytöstä ja erityisesti maksuista on sovittava erityisen tarkasti.

Metelistä usein mökkikiistoja

Mökkiläisten riidat liittyvät usein erilaisiin rasituksiin: ei ole tutustuttu riittävän hyvin mökin kauppakirjan ehtoihin ja yritetään esimerkiksi estää naapurien kulkeminen, vaikka kiinteistöllä on tierasite, kuvailee Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo. Kauppakirjaan merkitty tierasite voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että tien omistajan naapurilla on oikeus ajaa omalle mökilleen tien kautta.

Myös rajariidat ovat tyypillisiä.

–  Vaikka naapuri olisi noudattanut rakennuslakia, hyvät tavat edellyttävät, että naapurin kanssa keskustellaan ja sovitaan asiasta. Jos näin ei tehdä, voi tulla sanomista, Tervo sanoo.

Mökeillä ärtymystä aiheuttavat Tervon mukaan myös puiden kaato, aitojen rakentaminen, pihojen pengertäminen, rantojen ruoppaus, moottoriveneet ja vesiskootterit.Ikuisuusaiheita ovat meteli ja aikataulut: Joku haluaa ajoissa nukkumaan, kun taas naapurissa valvotaan kovaäänisesti. Joku haluaa nukkua aamuisin pitkään, kun taas naapuri saattaa täräyttää moottorisahan käyntiin seitsemältä aamulla.

–  Säännöllisin väliajoin valitetaan myös siitä, miten naapuri on jatkuvasti ilkosillaan pihallaan.

Riitoihin ei haluta, vaan niihin joudutaan.

Suurin osa ihmisistä pyrkii lähtökohtaisesti hakemaan kompromisseja, joustavuutta ja erilaisia näkökantoja sekä selvittämään asiat sovussa – oli sitten kyse läheisistä tai hieman kaukaisemmista ihmissuhteista. Riidat koetaan yleensä kuluttavina: niihin ei haluta, vaan niihin joudutaan, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Päivi Poutiainen, joka työskentelee Coronaria Tietotaito -yrityksessä.

–  Toisaalta riidalla on usein riidan logiikka: yksi syytös johtaa puolustautumiseen ja uuteen syytökseen ja tämä taas uuteen. Tästä kehästä on vaikea päästä pois. Riidat saattavat pitkittyä, jäädään kantamaan kaunaa ja tuli leimahtaa uudelleen pienistäkin asioista. Tämän seurauksena naapurista voikin muodostua ”vihollinen”, kuvailee Poutiainen.

Poutiainen muistuttaa, että ihmisillä on erilaisia temperamentteja. Toiset reagoivat välittömästi kokemiinsa epäoikeudenmukaisuuksiin ja loukkauksiin, kun taas toiset miettivät ensin ja reagoivat vasta sen jälkeen.

Jotkut ihmiset kokevat asiat herkemmin uhaksi, arvosteluksi tai henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi ja hyökkäävät helpommin myös takaisin.

–  Jotkut taas ovat liiankin varovaisia ja mukautuvaisia uhkaavan konfliktin äärellä. Oman psykoterapeuttikokemukseni perusteella tämä on selvästi aiemmin mainittua yleisempää, Poutiainen sanoo.

Naapurien välisissä konflikteissa psykoterapeutti kannustaa pohtimaan asiaa myös naapurin näkökulmasta ja odottamaan suurimpien tunnekuohujen laskemista ennen reagoimista.