Näihin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset poliisi haluaa karkottaa Suomesta – myös kansalaisuus voidaan ottaa pois

Poliisissa karkottamisesitys lähtee liikkeelle yleisimmin peruspoliisityön yhteydessä hälytystehtävillä, järjestyksen-, liikenne- ja ravintolavalvonnassa sekä rikostutkinnoissa.

– Kun henkilö tavataan kaupungilta ja häntä epäillään esimerkiksi törkeästä väkivaltarikoksesta, Pohan Janne Lepsu selvittää.

– Tai sitten se voi tulla tietojärjestelmätarkastusten yhteydessä, että henkilölle on kertynyt toistuvia rikosepäilyjä.

Karkottamisesitykset valmistellaan alueellisesti poliisilaitoksilla. Karkottamisesityksen tekemistä johtaa tutkinnanjohtaja ja esityksestä tehdään asiakirja, jonka poliisilaitos toimittaa Migrille.

Lue myös: EU haluaa helpottaa turvapaikanhakijoiden lähettämistä "turvallisiin kolmansiin maihin" – kohde voisi olla käännytetylle täysin vieras

Tänä vuonna karkotettu 89

Tänä vuonna Migri on ratkaissut 136 rikosperusteista karkotusesitystä. 

Päätöksen karkottamisesta on saanut tänä vuonna 89 ulkomaalaista. Karkottamattajättämispäätöksen on saanut 33 ulkomaalaista ja 14 kohdalla asia on rauennut.

– Poliisi tekee esityksen ja Maahanmuuttovirasto päättää siitä, karkotetaanko henkilö vai hylätäänkö esitys. Poliisilla ei ole vaikutusvaltaa toisen viranomaisen ratkaisuihin, Lepsu toteaa.

Myös poliisi harkitsee rötöstelevän ulkomaalaisen tilannetta ennen esityksen tekemistä. Ensimmäisessä vaakakupissa painavat rikokset, joihin henkilö on syyllistynyt ja toisessa hänen siteensä Suomessa.

– Jos me poliisissa harkitaan, että maahan jäämisen perusteet ovat vankemmat kuin maasta poistamisen perusteet, niin se otetaan huomioon, Lepsu sanoo. 

– Ja sitten ihan lainmukaisia esteitä, eli jos henkilön kotimaassa turvallisuustilanne on niin heikko, ettei häntä voida sinne palauttaa, silloin poliisi ottaa sen huomioon. 

Myös ennen karkotuksen konkreettista toimeenpanemista poliisi selvittää esimerkiksi Migrin maatietopalvelua hyödyntäen, että karkotettavaksi määrätty ulkomaalainen on mahdollista palauttaa kotimaahansa. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun karkotuspäätöksestä on kulunut pitkä aika.

– Tämän tarkoitus on selvittää, onko kohdemaan olosuhteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka voivat estää täytäntöönpanon, Lepsu sanoo.

MTV

Eniten karkotetaan virolaisia

Myös Maahanmuuttoviraston karkottamisratkaisussa painaa aina kokonaisharkinta. Tästä syystä yksi henkilö voi joutua karkotetuksi samoista rikoksista, kun taas toinen saa jäädä maahan.

Poliisihallituksen mukaan Migri hylkää noin joka viidennen eli noin 20 prosenttia poliisin tekemistä karkotusesityksistä.

Tänä vuonna Suomesta on karkotettu rikosten takia eniten virolaisia (16), irakilaisia (13) ja venäläisiä (9). Tämä kolmikko on pitänyt kärkisijaa useamman vuoden ajan.

Vuosien 2021–2025 aikana eniten rikosperusteisesti karkotetut kansalaisuudet ovat olleet Viro, Irak, Venäjä, Somalia, Ruotsi, Turkki, Albania, Kosovo, Afganistan ja Vietnam.

Lue myös: Nuorten väkivaltaa ja radikalisoitumista ehkäistään uudella keinolla

Rikos voi viedä kansalaisuuden

Äärimmäisessä tapauksessa Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaalainen voi menettää kansalaisuutensa, jos hän syyllistyy riittävän vakaviin rikoksiin.

– Kynnys on hyvin korkealla ja käytännössä edellyttää sitä, että henkilö on tuomittu vähintään viiden vuoden rangaistukseen valtiopetoksesta, maanpetoksesta tai terrorismirikoksesta, Olli Koskipirtti Migristä kertoo.

Kansalaisuuden menettäminen rikosperusteisesti on erittäin harvinaista.

– Käytännössä tällaisia päätöksiä ei ole lähiaikoina tehty ollenkaan.

Lue myös: Poliisin ja oikeuslaitosten tulkkauskulut räjähtivät