Lasten ja nuorten radikalisoituminen verkossa on noussut merkittäväksi huolenaiheeksi myös Suomessa.
Ääriliikkeet yrittävät houkutella puolelleen uusia kannattajia. Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut asiantuntija opasti, miten värväystä tehdään ja miten sen pystyy tunnistamaan.
Pelastakaa lapset ry:n asiantuntija Rosa Haaviston mukaan värväystä harjoittavat monet ääriliikkeet, koska ne haluavat kasvattaa seuraavaa sukupolvea.
– He pyrkivät valtavirtaistamaan omaa ajattelumaailmaa. Valitettavasti ihan kaikki ekstremistiset ääriliikkeet tätä rekrytointia jossain määrin harrastavat, sanoo Haavisto.
Haaviston mukaan Suomessa erilaisilla verkkoalustoilla omaa rekrytointimateriaalia levittävät monet ääriryhmät äärioikeistosta aina jihadistisiin.
– On monenlaisia erilaisia toimijoita, joita yhdistää tietynlaiset aatteelliset joustamattomuudet. Ja se tietynlainen propaganda, mitä he levittävät voi palvella myös näitä muita ääriliikkeitä, jotka ovat saman ideologian piirissä, sanoo Haavisto.
Rekrytoinnissa käytetään muun muassa pelillistämistä
Lasten ja nuorten ajatuksiin pyritään vaikuttamaan hyvin monenlaisilla viesteillä. Osa on selkeitä, jopa suoraan toimintaan kehottavaa materiaalia. Hyvin suuri osa sisällöstä on kuitenkin paljon hienovaraisempaa.
– Se on asennevaikuttamista, jonka tavoitteena on normalisoida erilaisia väkivaltaisia ajattelumaailmoja, vastustaa yhdenvertaisuutta ja rajoittaa joidenkin ihmisryhmien ihmisoikeuksia, sanoo Haavisto.
Vaikuttava sisältö voi olla verhoiltuna huumoriin, esimerkiksi meemeiksi tai lyhytvideoiksi. Toinen vaikuttava keino on pelillistäminen.
– Propagandamateriaalissa voidaan hyödyntää pelillistä materiaalia. Voi olla esimerkiksi pelejä, joissa on tarkoitus ajaa vaikkapa tietynväristen ihmisten yli ja siitä saa tietyn määrän pisteitä. Äärimmillään se voi olla jonkun todella väkivaltaisen teon simulointia, kuten terrori-iskua, joukkosurmaamista tai kouluampumista, kuvailee Haavisto.