Ilvesten määrä on kasvanut nopeasti ja ilveshavainnot ovat yleistyneet. Tutkijat selvittivät, mikä vaikutus ihmisen toiminnalla on.
Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät, miten ihmisen toiminta muuttaa ilveksen käyttäytymistä. Esimerkiksi kauriiden ja peurojen ruokintapaikat houkuttelevat ilveksiä myös asutuksen lähelle. Ilvekset eivät viihdy avoimissa maastoissa, mutta jos siellä on runsaasti ruokaa tarjolla, ne hakeutuvat silti sinne.
Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin.
Ilvekset viihtyvät muun muassa Helsingin yliopiston Lammin tutkimusaseman lähiympäristössä.
– Voin varmuudella sanoa, että viime vuonna täällä aseman alueella oli viisi eri yksilöä. Täällä meillä on riistakameroita ja pyrimme siihen, että pystymme tunnistamaan yksilöitä, kertoo tutkimuskoordinaattori John Loehr Helsingin yliopistosta.
Kauriit ja peurat houkuttelevat ilveksiä
Tutkijat haluavat selvittää, miten ihmisen toiminta muuttaa ilvesten käyttäytymistä.
– Ympäristö täällä on aika paljon muokattu. Ja on ruokintapaikkoja, mihin tietysti, jos kauris tulee asutuksen lähelle, se on myös kiinnostavaa ilvekselle, selittää Loehr.
Ilvesten määrä on viime vuosina kasvanut selvästi ja ilveshavainnot ovat yleistyneet. Ilveksiä tavataan myös kaupunkialueella ja asutuksen lähellä.
– Niitä tavataan jo aika lähellä kaupunkikeskustoja, isojenkin kaupunkien. Juuri sen takia ehkä, kun siellä on ruokaa. Kun nuoret yksilöt lähtevät liikkeelle, silloin ne, varsinkin kun on paljon ilveksiä, joutuvat etsimään elinalueita ja silloin ne törmäävät ihmisasutukseen, pohtii tutkija ja Lammin biologisen aseman paikallinen johtaja Helsingin yliopistosta.
