Näin Suomi on tukenut Ukrainaa tähän mennessä – tätä mieltä puolueet ovat tuen jatkamisesta

Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle on ollut kaikkiaan noin 115 miljardia euroa, ja Euroopan maiden tuki yhteensä on noin 200 miljardia euroa.

Viimeisen vuoden aikana Euroopan osuus Ukrainan tuesta on kasvanut, sillä Yhdysvallat on lopettanut Ukrainan tukemisen käytännössä kokonaan vuoden 2025 alusta alkaen.

Euroopan maat ovat tukeneet Ukrainaa sodan aikana noin 200 miljardilla eurolla, ja Yhdysvallat noin 115 miljardilla eurolla. Luvut pitävät sisällään sotilaallisen, taloudellisen ja humanitäärisenn tuen Ukrainalle helmikuun 2022 ja joulukuun 2025 välisenä aikana. Yhdysvaltojen tukisumma ei ole kasvanut vuoden 2025 aikana. Lähde: Kiel Institut.

– Käänne on jo tapahtunut, eli amerikkalaiset eivät enää rahoita Ukrainan tukea. Nyt Euroopan pitää kantaa vastuu Euroopan turvallisuudesta ja Venäjän väkivaltaisen aggression patoamisesta. Odotamme tietysti, että Etelä-Euroopan maat kantaisivat suuremman osan tästä tuesta, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo.

Häkkäsen mukaan ensi vaalikaudella Ukrainaa pitää tukea vähintään yhtä paljon, vaikka taloutta onkin sopeutettava noin 8–11 miljardilla eurolla.

– Suurin piirteen samalla volyymilla tulisi jatkaa, koska Venäjä nyt selvästi kuvittelee, että länsimaat perääntyvät Ukrainan tukemisesta, ja että se pystyy väkivalloin naapureiltaan valtaamaan alueita.

Ukrainan tuen jatkamiselle kannatusta

MTV Uutiset kysyi muiltakin eduskuntapuolueilta, pitääkö Suomen tukea Ukrainaa ensi vaalikaudella vähintään yhtä paljon kuin on tähän mennessä tuettu, vaikka samalla taloutta on sopeutettava arviolta 8-11 miljardilla eurolla.

Kysymykseen vastanneet puolueet ovat laajasti sitä mieltä siitä, että Ukrainan tukea on jatkettava, vaikka tarkkoja summia ei haluta määritellä. 

Puolueet eivät myöskään halua asettaa vastakkain talouden sopeuttamista ja Ukrainan tukemista, vaikka käytännössä Ukrainan tukeminen tarkoittaisikin alijäämäisen julkisen talouden vuoksi lisävelanottoa tai säästöjä jostain muualta. 

– Kysymyksessä ei ole nollasummapeli. Suomalaiset haluavat tukea Ukrainaa, ja kyse on Euroopan ja Suomen turvallisuudesta. Tuki Ukrainalle tulee mitoittaa Ukrainan tarpeiden mukaisesti. Ensisijainen ratkaisu tulisi löytyä EU:sta, ja ennen kaikkea Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämisestä, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoo.

Suomi on ajanut Venäjän jäädytettyjen varojen käyttöä, ja asiasta on neuvoteltu EU-maiden kesken pitkään. Muun muassa Belgia on vastustanut varojen käyttöä korvausvastuu- ja turvallisuusriskien vuoksi.

– Kun talouspaineet ovat kovat, pitää hakea aika paljon uusia ja yhteisiäkin ratkaisuja. Ensisijainen ratkaisu olisi, että Venäjän jäädytetyt varat saadaan ohjattua kokonaisuudessaan Ukrainan tukemiseen, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen sanoo.

Tynkkysen mukaan rahoituspaineita ensi vaalikaudella voi helpottaa myös se, jos osa Ukrainan tuesta saadaan sisällytettyä Naton 5 prosentin puolustusmenotavoitteeseen.

Häkkäsen ja Tuppuraisen mielestä talouskasvu ja työllisyys pitäisi saada kasvuun rahoituspaineiden helpottamiseksi.

Summiin Ukrainan tukemiseksi on ennenaikaista ottaa kantaa, sanovat perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

– On selvää, että sinänsä tukea Ukrainalle on välttämätöntä jatkaa myös tulevalla kaudella. Summiin on ennenaikaista ottaa kantaa. Tuen tarve riippuu tilanteesta, ja kaikki varmasti toivovat, että mahdollisimman oikeudenmukaisen rauhan tila saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kommentoi sähköpostitse.

– Suomi on sitoutunut pitkäjänteisesti tukemaan Ukrainaa. Ei niitä (Ukrainan tukemista ja sopeutuksia muualta) ole tähänkään mennessä asetettu vastakkain. En lähtisi määrittelemään summia, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoo.

Vasemmistoliitto katsoo, että Suomen pitää tukea Ukrainaa ensi vaalikaudella vähintään yhtä paljon kuin on tähän mennessä tuettu. Vasemmistoliitto ei ole sitoutunut niin sanottuun velkajarruun, eli puolueiden yhteiseen tavoitteeseen julkisen talouden sopeuttamiseksi.

– Ukrainalaiset taistelevat koko Euroopan puolesta, ja Suomella on velvollisuus auttaa. Olemme myös sitoutuneita valtiontalouden tasapainottamiseen, mutta emme ylimitoitettuihin sopeutustavoitteisiin, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kommentoi sähköpostitse.

– Suomi panostaa lähivuosina voimakkaasti puolustuksensa vahvistamiseen. Tästä summasta on mahdollista jatkaa Ukrainan tukemista tilanteen vaatimalla tavalla, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kommentoi sähköpostitse.

Suomalaisten kannatus Ukrainan tukemiseen on ollut korkea. Esimerkiksi kevään 2025 Eurobarometrissa 95 prosenttia suomalaisista kannatti taloudellisen ja humanitaarisen tuen antamista Ukrainalle. Keskimäärin näin ajatteli Euroopan maiden kansalaista 76 prosenttia.