Nämä kasvit on pian hävitettävä pihoista ja puutarhoista – ei saa myydä eikä kasvattaa

– Ne pitää torjua omilta pihoilta ja omistamiltaan alueilta. Kaupallisia toimijoita tämä koskee niin, että he eivät saa tätä myydä, tuoda, viedä tai pitää hallussa, neuvoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Ella Ahti.

Ely-keskukset valvovat kieltoa

Periaatteessa ely-keskukset valvovat  kiellon noudattamista ja voivat määrätä maanomistajan poistamaan kasvustot. Käytännössä Suomessa uskotaan enemmän neuvontaan.

– Pihalle ei välttämättä tule tarkastajaa. Suomessa pyritään siihen, että sen sijaan, että velvoitettaisiin ja pakotettaisiin torjumaan, viestitään torjunnan tärkeydestä. Toivotaan, että kansalaiset lähtisivät aktiivisesti mukaan, koska siinä pääsee itse vaikuttamaan Suomen luonnon tilaan, muistuttaa Ahti.

Viitapihlaja-angervo menestyy Suomessa Lappia myöten.MTV

Tukahduttavat muun kasvillisuuden

Glimsinjoen varteen ja Pitkäjärven rantaan levinnyt valkopajuangervo on alun perin tuotu jo 1800-luvulla läheiseen Träskändan kartanoon puutarhakasviksi. Sieltä se on levinnyt jokivarteen.

– Ihan ensisijaisesti tästä on haittaa muille kasveille, joiden elintilaa tämä valtaa. Se levittäytyy hitaasti, mutta varmasti juurivesoilla ja tukahduttaa muun kasvillisuuden altaan. Vaikutus jatkuu myös muihin lajiryhmiin. Esimerkiksi pölyttäjät tykkäävät tästä kasvista, mutta tämä kukkii vain loppukesällä. Jos täällä on vain ja ainoastaan tätä kasvia, niin miten ne pölyttäjät pärjäävät alkukesän, ihmettelee Tuominen.

Anna Tuominen luontopolulla, jonka valkopajukasvustot ovat peittäneet alleen.MTV

Hävittäminen on työlästä

Haitallisten vieraslajien hävittäminen on työlästä puuhaa.

– Joko kaivetaan kokonaan juurineen ylös tai sitten vaikka raivaussahalla leikataan alas ja torjunta tulee toistaa pari kertaa kasvukaudessa, ohjeistaa Ahti.

Haitallisten vieraslajien hävittämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

– Espoossa kaupunki on antanut luvan, että sen mailla saa torjua haitallisia vieraslajeja kuka tahansa, mutta muuten siihen tarvitaan maanomistajan lupa, tietää Tuominen.

Ella Ahti uskoo, että viitapihlaja-angervon hävittäminen saattaa vielä onnistua.MTV

Hävittäminen saattaa vielä onnistua

Viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo pystytään ehkä vielä hävittämään kokonaan.

– Vielä voisi ajatella, että se olisi mahdollista, mutta eihän se helppoa ole, koska täällä Espoossakin on hehtaaritolkulla tätä, pohtii Tuominen.

– Nämä ovat vielä suhteellisen paikallisesti levinneitä kasveja eli jos nyt torjuntatoimiin ryhdytään ja jatketaan kunnes kasvustot saadaan hävitettyä, se on vielä mahdollista, uskoo Ahti.

Japanintatar on sekin haitallinen vieraslaji.MTV

Kymmeniä kasveja hävityslistalla

Sen sijaan jo aiemmin hävitettävien lajien listalle joutuneet haitalliset vieraslajit kurtturuusu ja lupiini ovat vaikeammin hävitettävissä.

– Niiden torjunnassa on jouduttu priorisoimaan sellaisia alueita, missä ne aiheuttavat eniten uhkaa. Torjunnassa on kuitenkin paikoitellen onnistuttu varsin hyvin. Siitä kiitos kuuluu aktiivisille talkoilijoille ja kunnille, jotka ovat ryhtyneet vahvasti vieraslajien torjuntaan, kiittelee Ahti.

Haitallisiin eli torjuttaviin vieraslajeihin kuuluvat myös esimerkiksi jättipalsami, japanintatar, kanadanpiisku, vuorivaahtera ja jättiputki.

Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa on tällä hetkellä 39 haitallista vieraslajia, joista kasveja on 15. EU:n vieraslajiluettelossa on 114 haitallista vieraslajia, joista kasveja 49. Kaikkien näiden lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.