Notre-Dame avaa taas ovensa

Viime viikonvaihteessa presidentti saattoi myhäillä, kun hän pääsi tarkastelemaan katedraalin häikäisevästi vaalentuneita sisätiloja.

– Olette saavuttaneet jotain, mitä pidettiin mahdottomana, Macron sanoi korjaustöiden tekijöille.

Lue myös: Notre-Damen restaurointi on valmis viisi vuotta tulipalon jälkeen – tältä sisällä näyttää

Trump tulee, paavi ei

Macron on luonnollisesti mukana Norte-Damen avajaisissa. Julkisen vallan uskonnosta erottava sekularismin (laicite) periaate on kuitenkin Ranskassa niin pyhä asia, että aivan ongelmatonta presidentin osallistuminen katedraalin vihkiäisiin ei ole.

Pariisin arkkipiispa Laurent Ulrich ilmoitti aiemmin syksyllä Macronin puhuvan vihkiäisissä sisällä katedraalissa, mikä herätti keskustelua presidentille sopimattomasta osallistumisesta uskonnon harjoittamiseen.

Elysee-palatsi kiirehtikin myöhemmin korjaamaan, että Macron pitää "melko lyhyen" puheensa lauantaina 7. joulukuuta Notre-Damen edustalla olevalla aukiolla seremonian "maallisen osuuden" aikana.

Itse vihkimiseen Macron kuitenkin aikoo osallistua ihan sisätiloissa, samoin kuin sunnuntaina 8. joulukuuta Notre-Damessa pidettävään ensimmäiseen messuun.

Avajaisjuhlallisuuksiin on kutsuttu ulkomaisia valtiojohtajia, joista Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on jo ehättänyt kertoa osallistumisestaan. 

Ranskan valtio ja Pariisin arkkihiippakunta esittivät kutsun myös paavi Franciscukselle, joka kuitenkin totesi varsin painokkaasti syyskuussa:

– Minä en lähde Pariisiin.

Katolilaisuus hupenee vauhdilla

Ranska mielletään yleensä katolilaiseksi maaksi, mikä piti ehkä aiemmin paikkansa, mutta ei enää nykyään. 

Viime vuonna julkaistujen tilastojen mukaan vain 29 prosenttia 18–59-vuotiaista ranskalaisista sanoo olevansa katolilaisia. Vielä selvästi pienempi osa käy säännöllisesti messussa.

Toisella sijalla uskontokunnista (10 prosenttia) ovat islaminuskoiset, selvästi suurin ryhmä (51 prosenttia) ovat uskonnottomat.

Presidentti Macron itse kasvoi uskonnottomassa perheessä, mutta kastettiin omasta pyynnöstään katolilaiseksi 12-vuotiaana. Hän ei käy säännöllisesti kirkossa, mutta sanoo arvostavansa kristillisiä perinteitä.

Miksi Ranskan valtio sitten on niin näyttävästi vastuussa Notre-Damen korjaustöistä? 

Siksi, että kirkkorakennukset ovat Ranskassa pääosin kuntien ja valtion omistuksessa. Perinne juontaa jo 1700-lopun suuresta vallankumouksesta ja sinetöitiin lakiin kirkon ja valtion erosta vuonna 1905.

Notre-Damen kaltaisten historiallisiksi monumenteiksi luokiteltujen rakennusten suojelu, konservointi ja entisöiminen kuuluvat maan kulttuuriministeriölle. 

Notre-Damea ei kuitenkaan korjattu verovaroin, vaan noin 700 miljoonan euron kustannukset katettiin kokonaan lahjoituksilla.

Itse asiassa lahjoituksia Ranskasta ja muualta maailmasta kertyi lopulta lähes 850 miljoonaa. Ylijäävä osuus käytetään Notre-Damen ulkoseinien tarpeellisiin korjaustöihin.

Syttymissyy yhä epäselvä

Notre-Damessa kävi vuonna 2017 noin 12 miljoonaa vierailijaa, ja vuosittaisen kävijämäärän odotetaan nousevan jopa 15 miljoonaan kirkon avauduttua uudelleen.

Ranskan hallituksen ministerit ovatkin väläytelleen omistajan oikeudella ajatusta pienen pääsymaksun perimisestä. 

Pariisin arkkihiippakunnan mukaan on kuitenkin tärkeää pitää kiinni periaatteesta, että kirkkoon pääsee ilmaiseksi.

Ranskalaisia järkyttäneen tulipalon syttymissyy ei ole edelleenkään varmuudella tiedossa. 

Epäilyt ovat kohdistuneen niin oikosulkuun sähkölaitteessa, savukkeeseen kuin hitsaustöihin keväällä 2019 käynnissä olleiden korjaustöiden aikana. Mitään viitteitä tulipalon tahallisesta sytyttämisestä ei ole perusteellisissa tutkimuksissa löydetty.

Uuden katastrofin estämiseksi katedraaliin on nyt asennettu katseilta piilossa oleva sammutusjärjestelmä.