Nyt se on laskettu: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajilla ja työttömillä heikkenee

Hallituksen päättämät veronkevennykset hyödyttävät myös pienipalkkaisia. Laboren laskelmissa on kuitenkin oletettu esimerkiksi pienipalkkaisen yksinhuoltajan saavan myös asumistukea, jota hallitus puolestaan on leikannut.

Nyyssölän mukaan hallituksen päätösten vaikutus ostovoimaan on nyt suurempi kuin korkojen tai inflaation, koska korot ovat laskeneet ja inflaatio hidastunut edellisvuosista.

Edellisellä hallituskaudella ostovoima heikkeni

Labore on tehnyt esimerkkilaskelmia myös aiemmilla hallituskausilla.

Edellisen, Rinteen-Marinin hallituskauden aikana vuosina 2019–2023 kaikkien Laboren esimerkkikotitalouksien ostovoima pieneni lukuun ottamatta yksinhuoltajaperhettä, jonka ostovoima koheni 0,07 prosenttia.

Esimerkiksi toimihenkilöperheen ostovoima heikkeni noin 13 prosenttia, ja työntekijäperheen noin 4 prosenttia vuosina 2019–2023. 

Sipilän hallituskaudella vuosina 2015–2019 puolestaan kaikkien muiden esimerkkikotitalouksien paitsi työttömyysturvaa saavien ostovoima parani. Eniten parani toimihenkilöperheen ostovoima, noin 5 prosenttia. 

Orpon hallituskauden aikana Labore ennakoi ostovoiman paranevan muilla, paitsi yksinhuoltajaperheillä ja työttömillä. Eniten paranee arvioiden mukaan hyvätuloisen pariskunnan ostovoima, noin 9 prosenttia vuosina 2023–2027.

Laboren laskelmat perustuvat taustaoletuksiin muun muassa esimerkkiperheen tai -yksinasuvan tuloista ja asumismuodosta. 

Käytettävissä oleviksi kuukausituloiksi on oletettu hyvätuloisella pariskunnalla yhteensä 9221 euroa, toimihenkilöperheellä 6439 euroa, työntekijäperheellä 4863 euroa, pienipalkkaisella yksinhuoltajalla 2490 euroa, yksinasuvalla korkeakoulutetulla 3051 euroa, yksinasuvalla työmarkkinatukea saavalla työttömällä 1359 euroa, ansiosidonnaista päivärahaa saavalla lyhytaikaistyöttömällä 1567 euroa, ja eläkeläispariskunnalla 2973 euroa.