Oppositiosta karu uhkakuva työmarkkinamotista: Monen vuoden armageddon

Elinkeinoelämän keskusliitto EK puolestaan kiistää olevansa työmarkkinariidan osapuoli ja sanoo, että hallituksen ei pidä antaa periksi lakkojen edessä.

SDP:n Lindtmanin mukaan suomalaisen työmarkkinajärjestelmän ja kolmikannan tulevaisuus on iso pohdinnan paikka.

– Tässä on nyt kasattu niin synkät pilvet horisonttiin, että on vaikea vielä nähdä, mitä tästä jäljelle jää ja mikä on johtopäätös sen jälkeen, Lindtman sanoo.

Andersson: Ay-liike tehnyt isoja vastaantuloja

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko toteaa, että uudistusten tekeminen ilman valtaisaa lakkoaaltoa ja jyrkkää vastakkainasettelua on tietysti aina parempi tie. Hänen mukaansa keskusta pyrkii toimintatapaan, jossa asioista pystytään sopimaan kolmikantaisesti.

– Mutta aivan kuten esimerkiksi (Juha) Sipilän (kesk.) hallituskaudella tehtiin, niin kyllä hallituksella on oikeus asettaa tavoitetaso esimerkiksi työllisyydelle, ja mikäli työmarkkinajärjestöt eivät kykene löytämään yhteistä ratkaisua, sitten hallituksella on velvollisuus toimia, Saarikko sanoo.

Sipilän hallituskaudella vuonna 2016 solmittiin kilpailukykysopimus (kiky), jolla muun muassa pidennettiin työaikaa ilman erillistä korvausta. Tavoitteena oli parantaa Suomen kilpailukykyä ja luoda työpaikkoja.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson nostaa juuri kiky-sopimuksen esimerkiksi siitä, että työntekijäpuoli on tehnyt Suomessa merkittäviä vastaantuloja.

– Mielestäni se kertoo aivan äärimmäisestä kompromissivalmiudesta Suomen ammattiyhdistysliikkeeltä, että he ovat olleet tämänkaltaisissa palkkasopimuksissa mukana.

Anderssonin mielestä merkittävistä työmarkkinauudistuksista tulisi päästä sopuun työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöjen välillä.

– Silloin todennäköisesti ratkaisut ovat kestävämpiä, koska on haettu tasapainoa osapuolten välillä.

Harjanne hakisi tasapainoisia kokonaisuuksia

Anderssonin mukaan kysymyksessä kolmikannan toimivuudesta ovat taustalla myös työnantajapuolen aiempina vuosina tekemät linjaukset. 

Andersson viittaa siihen, että EK on luopunut keskusjärjestösopimuksista ja lisäksi työnantajajärjestö Metsäteollisuus on irtautunut valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat Anderssonin mukaan johtamassa Suomessa hyvin hajautettuun ja epävakaaseen työmarkkinajärjestelmään, jonka seurauksena myös eriarvoisuus työntekijöiden välillä lisääntyy.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoo, että vaikka eduskunta viime kädessä säätää lait, niin kannattaa tehdä sellaista lainsäädäntöä, joka nauttii mahdollisimman suurta luottamusta ja kannatusta yhteiskunnassa.

Harjanteen mukaan olisi hyvä miettiä sellaista politiikkaa, joka turvaa suomalaisen kilpailukyvyn, mutta myös ylläpitää sitä tasapainoa, että talouden hedelmät jakautuvat tasaisesti.

– Sen tyyppiseen lainsäädäntöön en usko, jossa kummallakin työmarkkinaosapuolella olisi veto-oikeus. Mutta se ei tarkoita, ettei voisi löytää tasapainoisia kokonaisuuksia uudistaa.

Keskusta huolissaan neuvottelutavasta

Meneillään oleva työmarkkinariita voi Saarikon mukaan johtaa luottamuspääoman murenemiseen, jonka hintalappua ei voi edes määritellä.

– Tästä näyttää tulevan hyvin riidantäyteinen asetelma koko vaalikaudeksi, Saarikko sanoo.

– Pelkään myös sitä riskiä, että tämä kasvattaa vasemmistossa painetta ryhtyä joukoksi, joka kertoo seuraavien eduskuntavaalien tavoitteeksi perua ja muuttaa nämä asiat, ja silloin Suomi kiertää kehää.

Saarikon mukaan keskusta kannattaa monia Orpon hallituksen ajamia uudistuksia mutta on huolissaan neuvottelutavasta.

Harjanne sanoo, että mitä pidempään nykyinen riita jatkuu, sitä suurempaan epäluottamukseen se johtaa työmarkkinoilla eri osapuolten välillä. Hänen mukaansa luottamus sujuvoittaa todella paljon kaikkea, myös taloudessa.

– Sen (luottamuksen) rapauttaminen tekee meille kaikesta vaikeampaa.

Lindtmanin mielestä pääministeri Orpon kannattaisi tarttua SAK:n viime viikolla julkistamaan neuvottelutarjoukseen, joka sisälsi Lindtmanin mukaan merkittäviä vastaantuloja.

– Jos tämän haluaisi sopia, niin tämä olisi vuorokaudessa sovittavissa. Mutta jos hallitus on tehnyt tästä itselleen arvovaltakysymyksen, niin sitten ollaan valitettavasti erittäin vaikeassa tilanteessa.

Saarikko sanoisi pääministerille, että joskus paras on hyvän vihollinen.

– Ei kannata keskittyä miettimään, kuka menettää kasvonsa, vaan sitä, miten tämä tilanne laukeaisi, koska syventyessään sen vaikutukset ovat todella kauaskantoiset.