Orpo myönsi droonipuolustuksen puutteet, joihin tartutaan pian – Ilmavoimat ei voi taata täydellistä valvontaa

Puolustusvoimat on panostanut droonitorjuntaan vuodesta 2018 alkaen. 

– Koko ajan, jatkuvasti vahvistamme kykyämme vastata droneuhkaan. Eli suomalainen voi nukkua yön rauhassa, vaikka maailma ympärillämme onkin levoton ja sekaisin.

– Varautumisen taso on hyvä, ja siksi aktiivisesti kenenkään ei tarvitse olla peloissaan ja huolissaan, Orpo sanoi.

– Mutta samalla on rehellisesti todettava, että yksikään maa ei kykene sataprosenttisesti varmistamaan, ettei sen alueelle pääse yhtään droonia, Orpo jatkoi.

– On selvää, että on vielä puutteita. Drooniteknologia, droonien määrät, ovat edenneet suorastaan räjähdysmäisesti. Ja siihen pyrimme valtioneuvoston osalta vastaamaan sillä, että pidämme huolta riittävistä resursseista, ja toimimme EU:n kautta yhdessä liittolaisten ja kumppanimaiden kanssa, ja Naton piirissä tehdään tiivistä työtä.

Lue myös: "Venäjästä on tullut hyvin arvaamaton": Suomella on droonintorjunnan kanssa kiire, asiantuntija varoittaa

Orpon mukaan hallitus pohtii nyt tarvetta nopeuttaa toimia droonipuolustuksen vahvistamiseksi.

– Kävimme läpi viranomaisten kanssa läpi suunnitelmia droonipuolustuksen ja torjunnan parantamiseksi ja kehittämiseksi. Nyt selvitämme, onko joitakin suunnitelmia mahdollista ja välttämätöntä toteuttaa nopeutetussa aikataulussa. Tästä hallitus tekee päätöksiä viimeistään kehysriihessä.

1:02"On rehellisesti todettava" – pääministeriltä suora kommentti droonien torjunnasta

Paikalla tiedotustilaisuudessa oli pääministeri Orpon lisäksi asiantuntijoita Puolustusvoimista, Rajavartiolaitoksesta, Keskusrikospoliisista, Poliisihallituksesta ja puolustusministeriöstä.

Ilmavoimien komentaja Timo Herranen kertoi tiedotustilaisuudessa, että toinen, Kouvolan lähistölle pudonnut drooni ei lentänyt kaupungin keskustan yli. Tästä droonista puolustusvoimilla oli koko ajan näköhavainto. Toiseen drooniin ei saatu näköhavaintoa. 

– Millään maalla ei ole kykyä aukottomasti seurata kokoajan tällaisia pieniä, hitaita laitteita. Seurannalla tarkoitan, että on koko ajan tiedossa sen paikka, lentokorkeus ja suunta.

Herrasen mukaan Suomen hankkimilla F-35 -hävittäjillä myös tällaisia drooneja pystytään paremmin havaitsemaan ja seuraamaan.

MTV Uutisten politiikan toimittaja Anu Korhonen kysyi tiedotustilaisuudessa, miksi droonien vuoksi ei annettu vaaratiedotetta.

– Vaaratiedotteesta on oma lakinsa, ja tässä tilanteessa Puolustusvoimat arvioi, ettei sille ollut tarvetta. Poliisin ja pelastuksen osalta lentävät objektit olivat jo maassa, kun tieto (ensimmäinen hätäilmoitus) tuli. Silloin arvioitiin, että riittävä eristys oli riittävä toimenpide. Mitään vaaraa ei ollut alueen asukkaille siinä vaiheessa, poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kertoi.

Herrasen mukaan Suomessa on täysin riittävä kyky väestön varoittamiseen ja turvaamiseen. Puolustusvoimilla oli karkealla tasolla tiedossa myös toisen droonin sijainti. Tilanteessa kriteerit laajempien väestönhälyttämistoimenpiteiden käyttöönotolle eivät täyttyneet, Herranen kertoo.

Herranen muistutti myös, että reagointi rauhan aikana on erilaista kuin poikkeusoloissa.

– Meillä on kyky nähdä esimerkiksi, jos suuntautuisi isompi määrä drooneja. Silloin meillä on välitön reaaliaikainen yhteys muihin viranomaisiin väestön varoittamiseen liittyen.

– Jos olemme poikkeusoloissa, ja kohtaamme sotilaallista voimankäyttöä, jossa droooneja käytettäisiin, meillä on erilaiset mekanismit torjuntaan.

– Sellaista, että yksikään drooni ei lennä Suomessa meidän tietämättämme, sitä en pysty lupaamaan, ja vaikka meillä olisi kaikki raha maailmassa, sitä ei pystytä tänne järjestämään, Herranen jatkoi. 

Mitä jos droonit olisivat olleet venäläisiä?

Tiedotustilaisuudessa Orpo ei halunnut spekuloida sillä, mitä tapahtuisi, jos kyse olisi ollut venäläisistä drooneista. 

Jos droonit olisivat aiheuttaneet esimerkiksi kuolonuhreja, olisi reaktio poliittisella ja diplomaattisella tasolla vahvempi, suorempi ja selkeämpi, Orpo sanoi.

Epäselvyyttä ei tosin jäänyt nytkään, sillä Suomi ilmaisi näkemyksensä Ukrainalle, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb keskusteli puhelimitse Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Ukraina on myös pyytänyt tapauksia anteeksi Suomelta.

– Ei siinä jäänyt epäselvyyttä, mitä mieltä olemme. Emme hyväksy sitä, että ilmatilaamme loukataan, ja suomalaisille aiheutetaan vaaraa. Jos jotain sattuisi, niin totta kai reaktio olisi paljon kovempi, Orpo sanoi.

Orpon mukaan Suomi on käynyt laajasti keskustelua myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden päämiestasolla ja ulkoministereiden välillä. Lisäksi Orpo on ollut yhteydessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan Antonio Costaan ja Euroopan komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin. 

– Tällä hetkellä arvio on, ettei ole ollut tarve pyytää tukea liittolaisilta, mutta tämä on asia, jota arvioidaan jatkuvasti suhteessa tilanteen kehittymiseen, Orpo kertoo.

Suomi on lisäksi jatkuvasti yhteydessä muun muassa muihin Nato-maihin ja Pohjoismaihin. Varautumissuunnitelmia on, mutta mitään ei ole aktivoitu, koska siihen ei ole nähty tarvetta, Herranen sanoo.

3:19

Näin politiikan toimittaja Antonia Berg analysoi Orpon tiedotustilaisuutta.