Äkillisen epileptisen kohtauksen saaneet potilaat kuormittavat huomattavasti ensihoitoa ja sairaalapäivystyksiä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoiirissä HUSissa tehty tutkimus osoittaa, että vain pieni osa potilaista tarvitsee lopulta lääkkeellistä tai peruselintoimintoja tukevaa hoitoa.
Epileptinen kohtaus on tutkimuksen mukaan hyvin yleinen ensihoitotehtävien ja päivystyskäyntien syy, HUS kertoo tiedotteessaan.
European Journal of Neurology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa yhdistettiin entisen HYKS-sairaanhoitoalueen eli pääkaupunkiseudun ja ympäryskuntien yli 16-vuotiaiden epäiltyjen epileptisten kohtausten vuoksi toteutuneet ensihoidon tehtävät, päivystyspoliklinikkakäynnit ja sairaalahoitojaksot.
Aineisto koottiin neljän vuoden ajalta ensihoidon sekä HUSin ja Helsingin kaupungin tietojärjestelmistä.
Epäily epileptisestä kohtauksesta johti tutkimusaikana yli 14 000 ensihoitotehtävään, mikä vastasi 3,3 prosenttia ensihoidon kaikista tehtävistä.
Hätäkeskuspäivystäjät ja ensihoitajat tunnistivat potilaan oireet epileptiseksi kohtaukseksi kolmessa tapauksessa neljästä.
Lue myös: Lääkkeiden saatavuushäiriöt pahentuneet: "Pitkät hoitojonot venyvät turhasta syystä"
Osa potilaista kieltäytyi ambulanssikyydistä sairaalaan
Tutkimuksen perusteella epileptisten kohtausten aiheuttama kuormitus oli suurinta ensihoidossa, mutta lähes 40 prosentissa tapauksista potilas ei lopulta tarvinnut ambulanssikuljetusta sairaalaan tai kieltäytyi siitä itse.
Päivystyspoliklinikoille kirjattiin silti yli 11 000 käyntiä epileptisen kohtausten vuoksi.
Lähes kaksi kolmasosaa epileptisen kohtausten vuoksi hoidetuista potilaista oli miehiä, joiden keski-ikä oli noin 50 vuotta.