Vangit käyvät toistensa ja henkilökunnan kimppuun yhä useammin

Toukokuun loppuun mennessä suljetuissa vankiloissa tapahtui 60 vankien välistä väkivallantekoa, joista peräti 72 prosenttia siirtyi poliisille. Tämä kertoo tilanteen vakavuudesta, sillä poliisille siirtyvät vain vakavimmat tapaukset.

– Kyllähän tämä tilanne todella huolestuttava on. Pahin skenaario on, ettemme pysty säilyttämään turvallisuustasoa tällä tasolla tai emme pysty vähentämään väkivaltaisuuden esiintymistä, sanoo operatiivisen toiminnan johtaja Riitta Kari Risestä.

Valtaosa vankien välisistä pahoinpitelyistä on lieviä tai perusmuotoisia pahoinpitelyitä. Vakavampia tekoja, kuten törkeitä pahoinpitelyitä tai tapon yrityksiä, tapahtuu muutamia vuosittain.

Riihimäen ja Kylmäkosken vankiloiden tapaukset ovat rajuimpia vuoden sisällä.

Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Janne Raitanen.

Tavallisimmin vanki käy toisen vangin kimppuun nyrkein. 

– Toki on tilanteita, joissa käytetään erilaisia lyömäaseita tai itsetehtyjä teräaseita, eli niin sanottuja rasseja. Väkivallanteon välineeksi kelpaa oikeastaan ihan mikä tahansa käteen sattuva esine, millä pystyy lyömään tai heittämään, Raitanen sanoo.

– Välillä väkivallan käyttövälineitä askarrellaan ihan tarkoituksellakin ja osa näistä on hyvin innovatiivisiakin.

MTV:n tietojen mukaan viime sunnuntaina Riihimäen vankilassa tapahtuneessa puukotuksessa välineenä toimi lyömäase, johon oli kiinnitetty lasia.

Lue myös: Ex-poliisipomo haluaa kieltää oikeudessa naamioitumisen ja ilveilyn: "Viime kädessä vartijat poistaisivat naamion väkisin"

Myös henkilökuntaa uhataan

Toistensa lisäksi vangit kohdistavat väkivaltaa myös henkilökuntaan. 

Tänä vuonna näidenkin tapausten määrä näyttäisi kasvaneen. Jos tilanteita sattuu loppuvuonna yhtä paljon kuin alkuvuonna, vankilatyöntekijöihin kohdistuu pahoinpitelyjä tai niiden yrityksiä useammin kuin kertaakaan aiemmin 2020-luvulla.

Jos kehitys jatkuu alkuvuoden kaltaisena, tänä vuonna myös vankilahenkilökuntaan kohdistuu aiempaa enemmän väkivaltaa.MTV

– Suurin osa onneksi lieviä tilanteita. Rikosnimikkeiden osalta puhutaan yleensä lievistä pahoinpitelyistä tai virkamiehen väkivaltaisista vastustamisista, Raitanen kertoo.

Yleensä henkilökunta pystyy myös varautumaan riskitilanteisiin, jos väkivallanuhasta on ennakkotietoa.  

– Pahimpia tilanteita ovat täysin yllätyksenä tulevat tilanteet, joita välillä valitettavasti tapahtuu.

Lue myös: Vankilakaupan valikoima yllättää – tässä ovat vankien hittituotteet

Pääsyynä yliastus

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan pääsyy väkivallan lisääntymiseen vankiloissa on vaikea yliasutustilanne. Täyteen ahdetuilla osastoilla vankien pinna kiristyy ja syntyy levottomuuksia.

Tilannetta pahentaa vankiloiden henkilöstöpula, josta johtuen vangeille ei kyetä järjestämään riittävästi toimintoja, kuten työtä, koulutusta ja kuntoutusta.

– Siitä huolimatta olemme kuitenkin pystyneet pitämään turvallisuuden kohtalaisella tasolla, Riitta Kari kiittelee.

– Pahin skenaario on, ettemme pysty tähän enää jatkossa tai onnistu vähentämään väkivaltaisuuden esiintymistä.

10:19MTV:n Rikostoimittajat pohtivat toukokuussa täpötäysien vankiloiden aiheuttamia haasteita. Katso video.

Muita merkittäviä syitä lisääntyneeseen väkivaltaan ovat vankien päihde- ja mielenterveysongelmat.

– Yhdeksällä kymmenestä vangista on päihdeongelmaa ja suurella osalla mielenterveyden ongelmia. Psykiatrisen sairaanhoidon hoitovelka näyttäytyy näin vankiloissa vahvasti, sanoo Kari.

Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan johtaja Riitta Kari.

Rikosseuraamuslaitoksen lakisääteinen velvollisuus on huolehtia paitsi henkilöstönsä työturvallisuudesta ja jaksamisesta, myös vankien turvallisuudesta. Rise panostaa jatkuvasti turvallisuuden kehittämiseen, mutta pula vankipaikoista ja henkilökunnasta on ajanut sen ahtaalle.

– Kohdennamme jatkuvasti henkilöstöä ja priorisoimme toimintoja, jotta käytettävissä olevilla resursseilla tehdään kaikki tehtävissä oleva. Mutta henkilökuntaa ja vankipaikkoja tarvitaan lisää, Kari toteaa.

– Kasvava vankimäärä ja vankien sairastavuus huomioiden myös vankiterveydenhuolto tarvitsee lisää resursseja.

Lue myös: Vankilat ovat täynnä, eivätkä rakenteillakaan olevat tilat niele vankitulvaa – Turun vankilaa halutaan nyt laajentaa hätäavuksi

Mistä henkilökuntaa?

Vaalaan valmistui keväällä uusi satapaikkainen suljettu vankila. 

Samoin Vantaan tutkintavankilasta on tulossa vuoden loppuun mennessä Suomen suurin vankila, kun sen lisäosa saadaan käyttöön. Vantaan vankilassa on tällä hetkellä 185 vankipaikkaa, lisäosa tuo 160 uutta vankipaikkaa edellisten jatkoksi.

Oulun vankila valmistuu vuodenvaihteessa ja tuo 20 uutta suljettua vankipaikkaa.

Uusien vankipaikkojen käyttöönotto edellyttää kuitenkin sitä, että niihin onnistutaan rekrytoimaan riittävästi henkilökuntaa huolehtimaan vangeista. Henkilökunnan saaminen on Rikosseuraamuslaitoksella ollut viime vuoden kiven takana.

– Parhaillaan suunnitellaan myös kokonaan uusien vankiloiden rakentamista ja vankilaverkoston kehittämistä. Vuoteen 2030 mennessä Riseen tarvittaisiin arvion mukaan yli tuhat uutta vankipaikkaa ja noin 700 henkilötyövuotta lisää, Kari sanoo.

Lue myös: Sellimurhaaja riehui oikeussalissa – sai nyt tuomionsa