Juuri päättyneessä kolmivuotisessa tutkimushankkeessa selvitettiin, millä viljelymenetelmillä hiiltä voidaan sitoa maaperään mahdollisimman tehokkaasti.
Tutkimustulosten mukaan aluskasvit lisäävät viljapeltojen sitoman hiilen määrä merkittävästi. Tulevaisuudessa viljelijät voivat seurata reaaliajassa tietokoneelta ovatko heidän peltonsa hiilinieluja vai päästölähteitä.
Helsingissä keskellä Haltialan tilan peltoja on mittausasema.
– Mittaamme tässä hiilidioksidin vaihtoa ilmakehän ja pellon välillä, automaattisesti ja jatkuvatoimisesti, kesät talvet, yötä päivää, kertoo tieteellinen johtaja Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.
Tähän aikaan vuodesta pellosta vapautuu hiilidioksidia, koska vihreitä kasveja ei enää juuri ole ja yhteytys on vähäistä.
10 prosentin lisäys peltojen sitoman hiilen määrään
Kolmivuotisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten viljapeltojen sitoman hiilen määrää voitaisiin lisätä. Muokkauksen vähentäminen ja aluskasvien, esimerkiksi italianraiheinän, viljely osoittautuivat tehokkaiksi keinoksi.
– Ideahan on se, että se aluskasvi alkaa kasvaa sen jälkeen, kun vilja tuleentuu eikä ole enää vihreää, niin se aluskasvi sieltä viljan alta alkaa kasvaa ja yhteyttää, selittää Liski.
Sillä ei tutkimuksen mukaan ollut suurta merkitystä, mitä aluskasveja käytettiin.
– Meidän arvio on se, että syys-lokakuussa voimme aluskasveja käyttämällä lisätä peltoon tulevaa hiilimäärää vuodessa 10 prosenttia ja se on näissä asioissa tosi merkittävä luku, huomauttaa Liski.
