Petteri Sihvonen jyrähtää: Nuorten Leijonien katastrofi on uusiutumassa – nyt tulee tylyä tekstiä valmennuksen "töpeksinnästä"

Isossa kaukalossa pitäisi oikein teroittamalla teroittaa laitahyökkääjille pelaamista laitojen lähellä hyökätessä. Aivan kuin Mikkolan valmennustiimi ei olisi ottanut ollenkaan lukuun Scandinaviumin suuren kaukalon suomia runsaita mahdollisuuksia.

Toisessa erässä Suomen peli oli aivan mullin mallin. Siinä peli virtasi päästä päähän täysin pysähtymättä lainkaan – mikä oli kuin olisi käskenyt kanadalaiset syömään. Sekä ensimmäisessä että toisessa erässä peliote oli Kanadalla ennen muuta sen tähden, että kanadalaiset ottivat pelivälineestä vallan välineen.

Suomen todella vajaaksi jäänyt hyökkääminen johti siihen, että myös puolustuspelivalmius ja puolustuspelinopeus olivat vajaita.

Suomi oli pelillisessä alakynnessä ja jo kahden maalin tappioasemassa toisen erän loppupuolella, kunnes ylivoimalla Aleksanteri Kaskimäki onnistui maalin edestä operoimaan Arttu Kärjen hienon toimituksen maaliin. Tuo ylivoimaosuma ja Niklas Kokon huikea maalivahtipeli pitivät Nuoret Leijonat pelissä kiinni.

Kun suomalainen joukkue pelaa näin heikosti taktisella tasolla, puheet siirtyvät siihen, että vastustaja voittaa kaksinkamppailuja ja on vahvempi laitojen vieressä. Suomalaisen jääkiekkoilun menestysreseptiin kuuluu pelivälineen hallinta ja sen riittävä liikuttelu kaukalon keskustan kautta. Kaksinkamppailujen äkillinen parantaminen ei onnistu.

Kolmannessa erässä Nuoret Leijonat ei juurikaan parantanut pelaamistaan.

Olettaen, että Nuorilla Leijonilla olisi penkin takana aivan parhaita suomalaisia valmentajavoimia, tohdin sanoa, että SM-liigassa rutinoituneet pelaajat ovat sekä yksilöinä että etenkin joukkueena parempia kuin tämä Kanadan nyt jalkeilla oleva joukkue – etenkin kun pelataan isossa kaukalossa. Vaan kun Mikkola esikuntineen antaa pelitavassa tasoitusta, suomalaiset pelaajat näyttävät huonommilta kuin he oikeasti ovatkaan.

Tuo edellä sanomani kävi rajusti toteen jo vuosi sitten, kun Tomi Lämsä esikuntineen jätti Nuoret Leijonat suorastaan heitteille pelitavan osalta. Nyt pelitavallinen kömpelyys ei tule aivan vastaavaan maksuun Göteborgissa – koska turnauskaukalo on todellakin suuri.

GM Kimmo Oikariselta on nyt menossa jo toiset kisat vihkoon päävalmentajavalinnan osalta. Oikarinen on Jääkiekkoliitossa täyttänyt sen valtatyhjiön, joka siellä jo joitakin vuosia sitten alkoi syntyä urheilujohtajilta Pennanen ja Jukka Jalonen.

Sanon vielä sen, että tämän turnauksen Nuorissa Leijonissa on valtava pelaajapotentiaali ottaa minkä värinen mitali tahansa. Jopa kultainen. Iso kaukalo puoltaa sitä. Mutta suuresti ihmettelen sitä, että siinä, missä olemme olleet jo 10 vuotta maailman parhaita – eli taktiikassa, jättäydytään nyt pahasti jälkeen päävastustajiin nähden.

Ottaa lujille sanoa, että tämä Kanada olisi ollut täysin lyötävissä. Ihan oikeasti olisi ollut. Tappio menee täydellisesti valmennustiimin piikkiin. Nuoret taitavat ja tavoitteelliset suomalaiset pelaajat ansaitsevat parempaa valmennusta.