Pirullinen vaiva vaanii miljoonien suomalaisten henkeä – tässä vaiheessa pelkkä elämäntaparemontti ei enää riitä

Vain muutamalla prosentilla sairastuneista kohonneen verenpaineen taustalla vaikuttaa jokin harvinaisempi sairaus.

Tässä vaiheessa tarvitaan lääkehoitoa

Suomessa kansalaisten verenpainetta ryhdytään mittaamaan jo neuvolassa. Aikuisena vastuu siirtyy kouluterveydenhuollolta enemmän ihmiselle itselleen. Työterveystarkastusten lisäksi paineitaan voi tutkailla itse, ja monesta kodista löytyykin verenpainemittari.

Niiranen suosittelee kaikille verenpaineen mittausta 1–5 vuoden välein, vaikka verenpaine olisi normaali. Viiden vuoden mittausväli tulee kyseeseen ihannetilanteessa, jossa yläpaine on alle 120 mmHg (elohopeamillimetriä) ja alapaine alle 80 mmHg.

– Mitä matalampi, sen parempi, jos ei huimaa, Niiranen toteaa.

Kohonneesta verenpaineesta puhutaan, kun lukemat ovat yli 140/90 mmHg. Tällöin asiaan on syytä puuttua elintapoja muuttamalla sekä lääkehoidolla.

Lue myös: 5 salakavalaa syytä, jotka saavat verenpaineesi nousemaan

Elintavat ja lääkkeet laskevat verenpainetta tehokkaasti

Elintapojen muuttaminen on tehokas tapa laskea verenpainetta, mutta usein haastavaa toteuttaa.

Esimerkiksi suolaa, jota suomalaiset saavat suosituksiin nähden aivan liikaa, on paljon lähes kaikessa valmiissa ostetussa ruoassa. Ruokaa myös syödään paljon, mikä näkyy väestön painokehityksessä. Sen sijaan verenpaineelle suotuisia kasvikunnan tuotteita ja kuituja saadaan liian vähän. Harva suomalainen myöskään liikkuu riittävästi.

Elintapamuutosten ohella lääkkeet ovat niin ikään tehokkaita estämään korkeasta verenpaineesta johtuvia vakavia sairastumisia. Lääkkeet ovat halpoja ja hyvin siedettyjä, vakavia haittoja tulee vain harvalle.

– Jokainen verenpaineen hoitokuukausi pidentää elämää yhden päivän, Niiranen kertoo.

Hänen mukaansa uusille, verisuonia pehmentäville lääkkeille olisi kysyntää, mutta sellaisten kehittäminen on vaikeaa.

Katso videolta, miten aivoverenkiertohäiriöt oireilevat. Juttu jatkuu videon alla.

1:36

Lue myös: Mihin aikaan otat verenpainelääkkeesi? Tutkimus liputtaa tämän vuorokaudenajan puolesta – puolittaa sydänperäisen kuoleman riskin

Suomalaisten verenpaine huonossa hoitotasapainossa

Teoreettisesti verenpainetaudin hoito on yleensä helppoa, mutta käytännön toteutus tökkii.

Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainelääkkeitä, mutta heistä vain noin 40 prosentilla verenpaine on hoitotavoitteessa. Huonon hoitotasapainon on osittain ajateltu liittyvän verenpainelääkkeiden käytön liian myöhäiseen aloitukseen ja liian pieniin lääkeannoksiin.

Niiranen näkee ongelman juurisyiden juontuvan sekä potilaisiin että lääkäreihin. Kohonneeseen verenpaineeseen ei suhtauduta riittävän vakavasti, sillä kun oireita ei ole, on vaiva helppo sivuuttaa.

Päätöstä lääkityksen aloittamisesta saatetaan lykätä seuraavaan vuoteen eikä potilaalle aina kerrota riittävän selkeästi hoitotavoitteista ja niiden saavuttamiseen vaadittavista elinvoista. Potilaat eivät taasen välttämättä ole motivoituneita hakeutumaan hoitoon ja syömään lääkkeitä, koska olo ei tunnu sairaalta.

– Korkea verenpaine on vaiva, josta hoitava lääkäri ei välttämättä saa kiitosta. Hoito on onnistunut, jos ikinä ei tapahdu mitään, Niiranen kuvailee.

Verenpainetautia potevan ihmisen vointia tulisi seurata säännöllisesti, pelkkä reseptien uusiminen ei riitä. Potilaita on kuitenkin niin paljon, että seurannan toteuttaminen vaatii taktikointia ja panostuksia sekä julkiselta että yksityiseltä terveydenhuollolta.

Elintapojen muuttaminen, lääkityksen käyttö, säännölliset kotimittaukset ja puhelinvastaanotot ovat keinoja, joiden avulla monen suomalaisen ennenaikainen kuolema voitaisiin välttää.

Lue myös: Korvaako hyvä kolesteroli pahaa? Professori lyö faktat tiskiin salakavalasta terveysriskistä: "Ensimmäinen oire voi olla infarkti 30-vuotiaana"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Alla olevalla videolla kerrotaan, mitkä tekijät vaikuttavat useiden eri pitkäaikaissairauksien taustalla.

2:10Katso video: Nämä tekijät lisäävät "perussairauksien" riskiä.

Osittaislähteet: Terveyskirjasto, THL, Lääkärilehti