Korona-ajan kasvomaskit hankaloittivat vuorovaikutusta ja vanhempien kuormitus näkyi pienten lasten lisääntyneenä levottomuutena. Kaksi asiantuntijaa ja entinen varhaiskasvatuksen työntekijä avaavat, millaisia havaintoja lapsista ja vanhemmista on tehty.
Koronapandemia alkoi Suomessa keväällä 2020. Paikat sulkeutuivat ja ihmisten piti välttää turhia kontakteja, jonka takia he pysyivät paljon kodeissaan. Suurin osa päiväkotien ovista oli kuitenkin avoinna koronan jyllätessä.
Lue aiheesta: Yläkoululaiset siirtyvät etäopetukseen ainakin kolmeksi viikoksi – näin varhaiskasvatus, alakouluopetus ja yo-kirjoitukset järjestetään
Lähdimme selvittämään, millaisia korona-ajan lasten erityispiirteet ovat ja miten ne näkyvät arjessa. Kysyimme, mitä korona-ajan lapsista tiedetään. Kyselyyn vastasi kaksi asiantuntijaa sekä yksi entinen varhaiskasvatuksen työntekijä.
Kehitysneuropsykologian dosentti Anneli Kylliäinen kertoo MTV Uutisille hoitajien kasvomaskien hankaloittaneen kommunikointia lasten kanssa.
– Puolet hoitajien kasvoista oli piilossa, jolloin hoitajien tunnistaminen on voinut vaikeutua.
Lasten on ollut vaikea tunnistaa heille aiemmin tuttuja ihmisiä. Esimerkiksi hoitajien ja opettajien kasvojen ollessa piilossa kasvomaskien takana ympärillä olevat ihmiset muuttuivat tuntemattomammaksi.
Tutkimuksissa on huomattu, että ihminen hahmottaa kasvoja kokonaisuuksina. Ihmisen katsoessa toista aivot täyttävät kasvot kokonaiseksi yhdistämällä ylä- ja alapuolen toisiinsa. Kasvojen alaosa tukee varsinkin lasten kielellistä kehitystä, kun kasvojen alapuoleen kuuluva suu liikkuu puheen aikana.
Kasvomaskien takia kasvoja on ollut vaikea hahmottaa. Alapuoli on jäänyt maskin taakse, minkä lisäksi puheesta on ollut vaikeaa saada selvää. Kylliäinen kertoo, että lapsen kielen kehitys on voinut näistä syistä osittain viivästyä.



