Poliisijohdon virkarikoskäräjillä kuullaan ex-poliisiylijohtaja Mikko Paateroa

– Tiedottajarekisterin puuttuminen on aivan ilmeisesti osaltaan vaikuttanut siihen, että nyt esille tulleita epäkohtia on päässyt syntymään. Tuo puute tulisi mitä pikimmin korjata, selvityksessä sanottiin esitutkinnan mukaan.

Paaterolta kysyttiin kuulusteluissa, miten hän reagoi saamaansa selvitykseen.

– Olin samaa mieltä. Tuolloin alettiin perustaa kyseessä olevaa rekisteriä. Poliisihallituksessa käydyissä keskusteluissa tuli esille rekisterin perustaminen, ja tämä tehtävä laitettiin käyntiin. En muista, kenelle tehtävä annettiin, Paatero sanoi kuulustelussa.

Oikeudenkäynnin pääkäsittelyn alussa Paatero kuitenkin kommentoi medialle, ettei tiennyt asiasta riittävästi.

– Totean vain sen, että minä en ole tiennyt näistä asioista. En ole edes teoriassa voinut näitä valvoa, eikä minun tehtäviini varmasti edes teoriassa kuulu kenttävalvonta, Paatero sanoi.

Aarnio on ollut sitä mieltä, että poliisihallinnossa on tiedetty Helsingin poliisin tietolähdekäytännöstä laajalti.

– Tämä tietohan on kulkenut läpi poliisihallinnon kaikissa koulutustilaisuuksissa ja niin edelleen. Tämä ei ollut mikään salaisuus missään vaiheessa, Aarnio sanoi medialle niin ikään pääkäsittelyn alussa.

Sääntöviidakko suojana?

Yksi keskeisistä kysymyksistä oikeudenkäynnissä on se, voiko tietolähdetoimintaa koskevan sääntelyn perusteella asettaa ketään rikosvastuuseen.

Tässä on kyse siitä, onko laissa asetuksissa ja määräyksissä ollut puutteita tai onko sääntely ollut keskenään ristiriitaista.

Syytteessä on yhteensä kahdeksan virkamiestä. Paateron ja Aarnion lisäksi syytteessä ovat kaksi Aarnion alaista, Helsingin ex-poliisikomentaja Jukka Riikonen, Helsingin poliisin hyllytetty päällikkö Lasse Aapio, keskusrikospoliisin hyllytetty päällikkö Robin Lardot sekä sisäministeriön poliisiosastolla ja Poliisihallituksen ylitarkastajana toiminut virkamies.