Afrikassa laajasti leviävän apinarokon uuden variantin tartuntatapauksia voidaan mahdollisesti todeta myös Suomessa, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.
Professori Olli Vapalahden mukaan se, että Suomessa tapauksia todettaisiin, ei edes olisi varsinaisesti huono uutinen.
– Se osoittaisi vain sen, että systeemi toimii. Taudin leviämisen estämiseksi on tärkeää todeta ja diagnosoida tapaukset, jotta tartuntaketjut voidaan katkaista, Vapalahti toteaa.
Maailman terveysjärjestö WHO julisti aiemmin tällä viikolla apinarokon vuoksi globaalin terveyshätätilan.
Afrikassa nyt leviävän apinarokon uuden variantin uskotaan olevan tarttuvampi ja tappavampi kuin aiempi muunnos, joka alkoi levitä vuonna 2022.
– Terveyshätätilan julistamisen tarkoitus on lisätä kiireellisesti resursseja taudin vastustamiseen. Jos siihen ei kiinnitetä huomiota, taudilla on mahdollisuudet levitä laajemmin Afrikassa ja myös muille mantereille. Nostamalla valmiutta tautia pystytään torjumaan paremmin, Vapalahti sanoo.
Lue myös: Ruotsin apinarokkopotilaan tilasta uutta tietoa
Kaksi erilaista apinarokon muunnosta
Vapalahden mukaan Afrikassa esiintyy kahta eri tyyppiä apinarokkoviruksesta.
Länsi-Afrikassa esiintyvä variantti on lievempää muunnosta, jota esiintyi vuonna 2022 puhjenneen epidemian myötä Euroopassakin lähes 30 000 tapausta.
Vapalahti kertoo, että apinarokkoviruksen vakavampaa tyyppiä esiintyy Keski-Afrikassa.
Viime vuoden syyskuussa Kongon demokraattisessa tasavallassa se levisi ihmisestä toiseen pitkinä tartuntaketjuina, joista nykyinen epidemia on saanut alkunsa.
Sittemmin tauti on levinnyt myös naapurimaihin Ruandaan, Burundiin, Keniaan ja Ugandaan.
Vapalahden mukaan Kongon demokraattisessa tasavallassa on tänä vuonna todettu noin 17 000 apinarokkotapausta.