Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskittyi uudenvuodenpuheessaan erityisesti kansainväliseen turvallisuuspolitiikkaan.
Tilanne Ukrainassa on heikentynyt huolestuttavan nopeasti. Presidentti Sauli Niinistö muistutti, että vielä viime kesänä, kun Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden vieraili Euroopassa, suurin huoli näytti silloin kohdistuvan Kiinaan.
– Presidenttien Biden ja Putin Geneven-tapaamisen jälkeen Yhdysvaltain ja Venäjän arvioitiin rakentavan keskusteluyhteyttä. Kohtelias isäntä, Eurooppa, oli lähinnä kuulolla.
Venäjä on kuitenkin kesän jälkeen keskittänyt sotilasosastojaan Ukrainan rajan lähistölle, mikä on kasvattanut huolta mahdollisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Yhdysvallat ja EU-maat ovat varoittaneet Venäjää vakavista seurauksista, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.
Presidentti Vladimir Putin on puolestaan todennut, että Venäjä on valmis sotilaallisteknisiin toimiin vastauksena länsimaiden toimintaan Ukrainan konfliktissa.
– Nyt on toista ilmaa. Venäjän joulukuussa esittämät ukaasit Yhdysvalloille ja Natolle koskevat Eurooppaa. Ne ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa, totesi presidentti puheessaan.
Niinistö painotti diplomatian tärkeyttä tilanteen rauhoittamiseksi.
– Viime kädessä maltti, vastuullisuus ja dialogi ovat ainoat tiet eteenpäin. Aseellisella voimalla tai muulla väkivallalla uhkaamisella ei ole mahdollista rakentaa kestävää tulevaisuutta. Venäjän vaatimuksiin onkin vastattu vuoropuhelua tarjoamalla. Dialogia on myös Suomi pyrkinyt edistämään ja osaltaan käymään.
EU:n oltava aktiivisempi
Presidentti Niinistö peräänkuulutti myös aktiivisempaa otetta EU:lta uuden vuoden puheessaan. Presidentin mukaan EU on liian usein ollut sivustaseuraaja aktiivisen toimijan sijaan.
– Moni eurooppalainen on kysynyt, eikä ensimmäistä kertaa: puhutaanko meistä meidän yli? Vaikka haaste on esitetty Yhdysvalloille ja Natolle, Eurooppa ei nyt voi olla vain kuulolla. Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu. Tämä tekee EU:sta asianosaisen. EU ei saa tyytyä vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin.
