Raaseporin tuhoisasta tasoristeysonnettomuudesta syytetty kiistää syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Puolustusvoimien kuorma-autoa kuljettanut mies sanoo, ettei ollut huolimaton. Syytetyn puolustus vetoaa muun muassa risteyksen vaarallisuuteen ja Puolustusvoimien puutteelliseen riskinarviointiin.
Raaseporin tuhoisasta tasoristeysonnettomuudesta syytetty kiistää syyllistyneensä mihinkään rikokseen. Puolustusvoimien kuorma-autoa kuljettanut mies sanoo, ettei ollut huolimaton lokakuussa 2017 sattuneessa onnettomuudessa.
– Syytetty ei tiennyt, eikä hänen olisi pitänyt tietää, että junan havaitseminen kuljettajan paikalta ei ollut mahdollista, kirjallisessa vastauksessa sanotaan.
Syyttäjä katsoo, että kuorma-autoa kuljettaneen varusmiehen olisi pitänyt ymmärtää, että ohjaamosta ei pysty näkemään oikealta mahdollisesti lähestyvää junaa. Kuljettajan olisi pitänyt pyytää jotain toista ohjaamossa olevaa katsomaan, ettei juna ole tulossa tai menemään ulos ohjaamaan ylitystä.
Syytetty vetoaa kirjallisessa vastauksessaan risteyksen vaarallisuuteen ja Puolustusvoimien puutteelliseen riskienarviointiin.
– Harjoitukseen kuuluneita tasoristeysten ylittämisiä ei tunnistettu riskeiksi, eikä ylitettäviä tasoristeyksiä nimetty riskienarvioinnissa, jotta niistä olisi voitu varoittaa varusmiehiä, vastauksessa sanotaan.
– Harjoitusta ennen tai sen aikana Puolustusvoimat ei varoittanut harjoitukseen osallistuneita varusmiehiä kyseisen tasoristeyksen vaarallisuudesta.
Syytetty vetoaa myös huonoihin sääolosuhteisiin. Puolustus katsoo, että syyttäjän väite, että onnettomuushetkellä näkyvyys olisi ollut ainakin joitakin satoja metrejä, ei pidä paikkaansa.
Puolustus: Risteyksessä ajettu ilman apukuljettajaa
Puolustuksen mukaan onnettomuuden jälkeisissä tutkimuksissa on havaittu, että Skogbyn tasoristeystä ei voi ylittää turvallisesti ilman, että apukuljettaja tähystää junan tulosuuntaan. Vastauksessa huomautetaan, että aika ajoin Puolustusvoimien maastokuorma-autoilla on ajettu risteyksessä niin, ettei kyydissä ole ollut apukuljettajaa.