Putin vaatii itselleen Zelenskyin puolustuslinjan "viimeistä patoa" – "Avaisi takaportin Ukrainaan"

Käytännössä Venäjä haluaa siis enemmän maata alueluovutuksilla kuin mihin se on sotimalla päässyt.

Pohjois-Donetsk tuskin on sattumalta Putinin kiikarissa, sillä alueella sijaitsee Ukrainan moderni ja niin sanotusti "viimeiseksi padoksi" tarkoitettu puolustuslinja. Kramatorskin ja Slovjanskin linnoitetuilla kaupungeilla on Koivulan mukaan erityinen rooli Venäjän hyökkäyksen pysäyttämisessä.

Tämän perusteella Donbasista luopuminen taisteluitta olisi Ukrainalle vähintäänkin "strategisesti hankalaa", Koivula toteaa. 

Viime lauantaina Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg arvioi tilannetta MTV Uutisille vastaavanlaisesti:

– Jos Venäjä saisi koko Donetskin alueen, se avaisi takaportin pidemmälle Ukrainaan. Siinä tulisi uusia riskejä. Tässä tilanteessa Ukrainalle olisi myös vaikeampi antaa sotilaallisia turvatakuita.

Lue lisää: Jarmo Lindberg varoittaa tulitauon ja alueluovutusten riskeistä Ukrainalle

9:21Katso myös: MTV Kiovassa – Näin Trumpin ja Putin tapaaminen näkyy sotarintamalla.

Ukraina joutuu nyt kysymään itseltään, minkälaisia alueluovutuksia valtio voi kestää säilyttääkseen elinvoimaisuutensa ja -kelpoisuutensa, toteaa Maanpuolustuskorkeakoulun Koivula.

– Meillä toki Suomessa on tästä kokemusta. Olemme menettäneet merkittävästi alueita sodassa ja silti selvinneet. Ukrainalle vakavan pohdiskelun paikka. 

Jos Ukraina ja muut länsimaat suostuisivat alueluovutuksiin, minkälaisia riskejä siihen sisältyy? 

– Tätä joudutaan miettimään, että ikään kuin palkitaanko sotilaallinen vallankäyttö muita maita kohtaan. Tästä on Euroopassa kovin yritetty päästä eroon. Se olisi ensimmäinen kerta sitten vuoden 1945, kun voimalla siirretään rajoja. 

Tiettävästi Iso-Britannia on ainut valtio, joka on jo kertonut olevansa valmis hyväksymään alueluovutukset Ukrainassa, jos sillä saavutettaisiin rauha osana rauhansopimusta. 

Lue myös: Stubb: Venäjän hyökkäyssodan ratkaisu löytyy tänä vuonna – kertoi, miksi Suomi on mukana Euroopan suurmaiden kanssa

Koivula: Julistuksellinen turvatakuu heppoisemmasta päästä 

Ukrainalle kaavaillaan Naton 5. artiklaa muistuttavia turvatakuita. Naton 5. artikla tarkoittaa siis yksinkertaistettuna sitä, että jos liittoon kuuluvan maaperälle hyökätään, muut liittolaiset tulevat puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta.

Putin on Yhdysvaltojen Ukrainan-erityislähettilään Steve Witkoffin mukaan suostunut Ukrainalle annettaviin turvatakuisiin, joskaan ei siihen, että Ukrainaan tulisi länsisotilaita, varsinkaan Nato-maista koostettuja joukkoja.

Presidentti Trump totesi maanantain huipputapaamisessa, että päävastuu mahdollisista turvatakuista tulee olemaan Euroopalla, mutta myös Yhdysvallat on valmis auttamaan. 

Koivula ei pidä sellaisia turvatakuita kovin vahvoina, joihin ei sisälly boots on the ground eli fyysisesti läsnäolevia joukkoja. 

– Tällainen julistuksellinen turvatakuu on heppoisemmasta päästä. Sitä uskottavammaksi se käy, mitä enemmän siihen sisältyy fyysistä läsnäoloa ja fyysiseen sotilaalliseen voimana liittyviä sitoumuksia. 

Samalla linjalla on myös Venäjä-asiantuntija Hanna Smith Helsingin Sanomien haastattelussa. Smithistä "vahvojen turvatakuiden pitäisi tarkoittaa Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa Ukrainassa".

Smithin mukaan pelkkä allekirjoitettu paperi, jossa Yhdysvallat ilmaisee, että Ukrainaan ei saa hyökätä, ei ole turvatakuu Venäjää vastaan, Helsingin Sanomat kirjoittaa. 

Lue lisää turvatakuisiin liittyviä artikkeleita: 

CNN: Tällaista turvatakuuta Ukrainalle nyt neuvotellaan

Puolustusministeri: Tällainen olisi Suomen rooli Ukrainan turvatakuissa