Rakkaushuijausten ja verkkorikosten jäljet johtavat usein "scam centeriin"

Könösen mukaan Kaakkois-Aasian petoskeskukset edustavat tyypillistä toimintamallia nykyaikaisessa verkkorikollisuudessa.

– Sitä tehdään hyvin järjestäytyneesti ja keskittyneesti. Harvemmin tämän tyylisiä huijauspuheluita tai huijausviestejä mitkään yksittäiset tahot tekee. Hyvin tyypillistä on, että esimerkiksi ihmiskaupan uhreja kerätään tällaisiin puhelinkeskuksiin, jonne heitä on hyvän ja mukavan työn peitteellä houkuteltu, Könönen sanoo.

– Operaation johtaja on se, joka itselleen sen isoimman tuloksen käärii. Henkilö, joka vaikka puhuu puhelimessa huijattavan uhrin kanssa, on myös itse rikoksen uhri.

Suomalaisiin kohdistuvia verkkomaailman huijauksia tutkitaan Sisä-Suomen poliisilaitoksen yhteydessä toimivassa tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikössä (TVA-yksikkö). Yksikön rikosylikomisario Sakari Tuomisen mukaan Euroopan ulkopuolelta tulevan verkkorikollisuuden määrästä Suomessa ei ole konkreettisia arvioita.

– Suomalaisiin esitutkintapöytäkirjoihin asti ei ole vielä merkittävässä määrin saatu epäiltyjä Euroopan ulkopuolelta, Tuominen sanoo.

"Teknisen tuen" huijaus vähenemään päin

TVA:n Tuominen arvioi, että petoskeskukset näyttelevät merkittävää roolia kansainvälisessä verkkorikollisuudessa.

– Tietysti saman aikaan on todettava, että ilmiöön liittyy myös erittäin paljon muun tasoisia toimijoita. Ollaan isojen keskusten lisäksi havaittu myös yksittäisiä toimijoita ja kahden tai kolmen hengen ryhmittymiä. Rikollisten kenttä on todella sirpaloitunut.

Lue myös: Kelalta varoitus kalasteluviesteistä – "Aina syytä olla varuillaan"

Ihmiskaupan uhrien rinnalla verkkohuijauksia tehtailevat myös tavanomaiset työsuhde- ja urarikolliset, Tuominen kertoo. Rikosylikomisarion mukaan verkkorikolliset löytävät jatkuvasti uusia työkaluja ja menetelmiä, joten yleispätevää ohjenuoraa huijauksilta suojautumiseksi ei voi antaa.

Yksi nyrkkisääntö on kuitenkin se, että viranomaiset tai pankit eivät kysele tunnistetietoja ihmisiltä kiireellisissä asioissa.

– Pankit, poliisit ja muut toimijat eivät koskaan tarvitse asiakkaalta henkilökohtaisia tunnistetietoja jonkun asian estämiseksi.

Tuomisen mukaan on varma huijauksen merkki, jos saa pankkina tai poliisina esiintyvältä lähettäjältä viestin, jossa varoitetaan vastaanottajan rahojen olevan siirtymässä rikollisille ja väitetään, että tämän voi estää antamalla pankkitunnuksensa.

Suomalaisiin kohdistuvista huijauksista yleisiä vielä 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alulla oli ulkomailta tuleva "teknisen tuen" puhelu, jossa vaikkapa Microsoftin työntekijäksi tekeytyvä huijari yritti saada kohteen asentamaan laitteeseensa haittaohjelman. Nykyisin ilmiö on väistymään päin ja nousussa ovat romanssihuijaukset, kertoo Kyberturvallisuuskeskuksen Könönen.

Romansseja ja sijoitusvinkkejä

Romanssi- tai rakkaushuijauksessa kohde huijataan sosiaalisen median kautta valheelliseen etäsuhteeseen kuvitteellisen ihmisen kanssa. Kun kohdehenkilö on saatu korviaan myöten rakastumaan, tältä aletaan pikku hiljaa nyhtämään rahaa.

– Lisäksi näihin romanssihuijauksiin liittyy sellainen varsin ikävä ilmiö, että uhrille saatetaan lähettää rahaa ja sitten pyytää lähettämään se raha jonnekin muualle. Uhria siis käytetään hyväksi rahan pesemisessä. -- Henkilö tietämättään värvätään osallistumaan rikollisuuteen, Könönen kertoo.

Romanssihuijausten ohella vahvana trendinä ovat erilaiset sijoituspetokset, joissa kohdetta yritetään jallittaa panemaan rahojaan likoon esimerkiksi tekaistuun kryptovaluuttabisnekseen lupaamalla satumaisia voittoja. Verkon tuoma etäisyys uhreihin myös helpottaa hyväksikäyttöä rikollisen näkökulmasta.

– Uhri nähdään vaan jonakin tyypillisenä vauraan yhteiskunnan jäsenenä, josta ajatellaan, että eihän se nyt haittaa, vaikka minä siltä vien nämä rahat. Kyllä sillä silti hyvä elämä siellä on, Könönen sanoo.

Verkkohuijauksista suomalaisiin kohdistuu lukumääräisesti eniten tietojenkalastelupetoksia, kertoo TVA:n Tuominen. Rahassa mitattuna rikolliset ovat hyötyneet paljon myös sijoituspetoksista. Rikolliset osaavat poliisin mukaan käyttää hyväkseen uhrien nopeiden voittojen tavoittelua ja ahneutta.

– Se on hyvä motivaattori, jos saadaan myytyä tällainen nopeita tuottoja tarjoava palvelu aitona.

Puhelinhuijareita kampitettiin Suomessa

Suomi on muuttunut viime vuosina ulkomaisille puhelinhuijareille kertaluokkaa vaikeammaksi työmaaksi. Vuonna 2023 astui voimaan Traficomin yhteistyössä teleoperaattoreiden kanssa toteuttama suomalaisten puhelinnumeroiden väärentämisen valtakunnallinen esto.

Aiemmin ulkomailta soittava huijari pystyi usein petkuttamaan järjestelmää siten, että vastaanottajan puhelimessa näkyi Suomen suuntanumerolla alkava laittomasti kopioitu puhelinnumero. Nykyään puhelinnumeron ulkomaisuus näkyy heti. Moni nykyajan älypuhelin myös kertoo suoraan puhelun alkuperämaan suuntanumeron perusteella.

–  Tämä on mielestäni merkittävä muutos siksi, että monet ihmiset eivät järjestään vastaa ulkomailta tuleviin puheluihin, Könönen sanoo.

Muutos on huomattava, sillä esimerkiksi teleoperaattori Elisa arvioi vielä alkuvuodesta 2021, että jopa yli 80 prosenttia ulkomailta tulleesta puheluliikenteestä oli suomalaista puhelinnumeroa kopioivia huijauspuheluita. Elisa alkoi estää oman verkkonsa numeroita kopioivia huijauspuheluita saman vuoden heinäkuussa, ja helmikuussa 2023 huijauspuheluiden osuus oli yhtiön mukaan enää kolme prosenttia.

Kyberturvallisuuskeskuksen Könösen mukaan Suomessa keksittyä ratkaisua on esitelty myös alan kansainvälisissä konferensseissa, sillä puhelinhuijarit ovat yleinen riesa ympäri maailmaa.