Ruotsissa on seurattu mielenkiinnolla, mutta myös kauhulla, mitä Suomessa työmarkkinakentällä tapahtuu. Näin sanoo Ruotsin suurimman työntekijöiden keskusjärjestön LO:n pääekonomisti Laura Hartman.
Suomessa haetaan työmarkkinoille muiden pohjoismaiden kaltaista joustavuutta laissa säätämällä, kun taas Ruotsissa pikemminkin laajennetaan työmarkkinaosapuolten neuvotteluja erilaisista kysymyksistä.
Hartmanin mielestä Suomessa ollaan ottamassa suuri askel taaksepäin verrattuna siihen, mitä Ruotsissa tapahtuu.
– Näyttää siltä, että mihinkään moderniin suuntaan ei Suomessa olla menossa, hän arveli tiedotustilaisuudessa.
Hartman vieraili tänään Suomessa SAK:n järjestämässä tilaisuudessa, johon oli kutsuttu satoja luottamushenkilöitä eri puolilta Suomea.
Ruotsalaisen työmarkkinamallin hyviä puolia ovat hänen mukaansa reaalipalkkojen kasvaminen ja työrauhan säilyminen. Palkanmuodostus perustuu sopimiseen, ei lakiin.
Lue myös: JHL, Teollisuusliitto ja Pro ilmoittivat työtaistelutoimista ensi viikolle
– Kesti aikansa, että Ruotsissakaan työmarkkinaosapuolet pääsivät aikanaan palkanmuodostusmallista sovintoon, mutta kun siihen sitten päästiin, siinä samalla syntyi myös luottamus.
Palkanmuodostusmalli on Ruotsissa ollut 1990-luvun lopulta alkaen sellainen, että kaikki palkat, myös minimipalkat, sovitaan neuvotteluissa työmarkkinaosapuolten kesken. Liittojen välillä on voimakas koordinaatio, Hartman sanoo.
Teollisuusalan liitot sopivat työnantajapuolen kanssa katon, jonka yli ei mikään muu liitto mene.
– Järjestelmään kuuluu myös mahdollisuus nostaa pienempiä palkkoja tai sopia naisvoittoisten alojen erityisistä palkankorotuksista, Hartman sanoo.
Lakkoja ei ole ollut juuri yhtään, vaikka työtaisteluita ei ole Ruotsissa lailla kielletty. Sopu ei silti synny aina helpolla Ruotsissakaan.