Haagissa ja EU:n oikeusministerikokouksessa selvitetään tänään mahdollisuutta sotarikostutkintaan Venäjää vastaan. Monet valtiot ja poliittiset johtajat ovat sanoneet pitävänsä Venäjän johtoa sotarikollisina Ukrainan sodan tapahtumien vuoksi.
Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa voidaan tutkia Venäjän tekemiä rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia, mutta Venäjän tekemää hyökkäysrikosta ei.
Hyökkäysrikosta ei voida saattaa kansainväliseen rikostuomioistuimeen, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
– Sitä muutosta rikostuomioistuimen perussääntöön, jossa hyökkäysteko sinne sisällytettiin, ei ole hyväksytty kummassakaan maassa asianmukaisesti.
EU:n oikeusministerit Luxemburgissa korostavat tutkintaa ja pakotteita.
– Useissa EU-maissa on käynnissä kansallisia rikostutkintoja ja sotaa paenneilta kerätään todistusaineistoa sotarikoksista ja muista kansainvälisistä rikoksista. Seuraavana askeleena tulemme EU:ssa varmistamaan että pakotteiden kiertäminen on kaikissa EU-maissa tehokkaasti kriminalisoitu, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.)
Kansalliset tuomioistuimet tärkeimpiä
On esitetty ajatus siitä, että perustettaisiin eritystuomioistuin tutkimaan Venäjän tekemää hyökkäystekoa, mutta ei kannata tuijottaa kansainvälistä rikostuomioistuinta yksinään ja kansalliset tuomioistuimet ovat tärkeimpiä, Koskenniemi sanoo.
– Kaikissa Euroopan maissa rikoslakiin on otettu säännökset niin sanotuista universaalirikoksista, ja näihin sisältyy nämä sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan.
– Sellaiset venäläiset henkilöt ihan sotilaasta Putiniin saakka, jotka ovat syyllistyneet tai joita syytetään sotarikoksista tai rikoksesta ihmisyyttä vastaan, niin nämä voidaan ottaa kiinni heidän liikkuessa käytännössä missä tahansa Euroopan maissa ja käsitellä syyte niissä.
Koskenniemen mukaan tämä on realistisin tie, jolla voidaan ajatella venäläisten sotilaiden, sotilasjohdon sekä kaikkein korkeimman sotilasjohdon aikanaan joutuvan edesvastuuseen.