Uutisaamussa vieraillut työterveyshuollon erikoislääkäri Matti Palomäki kertoi, miten työpaikoilla pitäisi suhtautua krapulaisiin työntekijöihin.
Vappu on työn juhla, mutta kosteita karkeloita seuraavana päivänä työnteko ei välttämättä maistu.
Alkoholi alentaa työn tuottavuutta, aiheuttaa terveyshaittoja, vaikuttaa yrityksestä luotuihin mielikuviin ja voi olla työturvallisuusriski. Onkin arvioitu, että juominen aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla vähintään 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.
Työterveyshuollon erikoislääkäri Matti Palomäki Terveystalosta alleviivaa, että työpaikoilla tulisi aina puuttua krapulassa tai päihtyneenä töihin tuleviin työntekijöihin. Jos ihminen ei pysty hillitsemään juomistaan ennen työpäivää, on se lähtökohtaisesti merkki isommasta alkoholiongelmasta. Esimiehellä on velvollisuus nostaa kissa pöydälle, mutta myös kollegoiden kannattaisi rohkaistua ja ottaa asia puheeksi.
– Krapula ei ole aina kepeä asia ja lähtökohtaisesti siihen kannattaisi vakavasti suhtautua, Palomäki sanoo.
Tilanteet tulevat työpaikoilla usein vastaan nopeasti, minkä vuoksi olisikin tärkeää, että toimintamallit olisi mietitty etukäteen. Päihtymykseen ja krapulaan liittyvät haitat vaihtelevat työpaikoittain, mikä on hyvä ottaa huomioon toimintamalleja suunnitellessa.
Yllä olevalla videolla Matti Palomäki kertoo varoittavan esimerkin siitä, millaisia vaikutuksia krapulalla voi työntekoon olla.
Lue myös: Lääkäri kertoo, milloin krapula on pahimmillaan – ja miksi iän myötä kohmelot kovenevat
Miten krapulaisen työntekijän käytökseen tulisi puuttua?
Vaikka ihminen haisisi viinalta ja saapuisi töihin punaisin silmin, ei tämän kannata suorilta käsin olettaa olevan krapulassa – asiasta kannattaa aina kysyä. Olemus voi johtua myös esimerkiksi työuupumuksesta tai ongelmista kotona.
